Minä 2.0 blogi: Älä suorita elämää

Mä olen ollut aina kova stressaamaan siitä mitä laitan suuhuni ja sitä, että liikunko tarpeeksi. Jos salitreeni tai spinning on jäänyt väliin, olen potenut huonoa omaatuntoa. Välillä kun karkkipussista on sujahtanut muutama liikaa, olen syyllistänyt itseäni hurjasti. Se hetkellinen suklaanautinto on muuttunut päänsisäiseksi oman itseni haukkumiseksi.

Olen tämän vuoden aikana päättänyt lopettaa itseni syyllistämisen, ja olen siinä jo jokseenkin onnistunut. Olen tajunnut sen, että syyllistämisellä ei saa mitään aikaiseksi. Jos on tehnyt herkkua mieli, olen sen herkun ottanut. Ja täytyy sanoa, että, kun olen ollut itselleni enemmän armollinen, on myös vähemmän tehnyt mieli sitä ”kiellettyä herkkua”.

Olen myös salitreenin sekä kovan aerobisen ystävä, mutta viime aikoina myös hot jooga on saanut palan sydämestäni. Rauhoittumisen taito, hengittäminen ja ajatusten tyhjääminen päästä on todellista terapiaa. Asentojen lomassa ei ehdi miettimään mitään muuta, kuin itse asentoa. Joogan jälkeen keho, mutta myös mieli on puhdistunut.

Loppuun voisin todeta, että hyvinvointini kulminoituu yhteen yksinkertaisimmista asioista; en suorita elämää, vaan teen asiat rauhassa, olkoon kyseessä sitten tiskikoneen täyttö tai kaupassa käynti. Pyrin ajattelemaan elämää tässä hetkessä, en niin, että mitä huomenna ja ylihuomenna tai puolenvuoden päästä. Vaan tässä ja nyt.

Hyviä rauhoittumisen ja armollisuuden aikaa, Noora

Tykkää ja jaa artikkeli

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä