Olenko valmis?
Rea Haverinen on Voicen uutistoimittaja ja kolumnisti, joka kirjoittaa ihmissuhteista ja -suhteettomuudesta, ja niiden lieveilmiöistä.
Horoskooppini tiesi kertoa minulle hyviä uutisia. Minulla alkaa kiihkeä kesäromanssi tarkalleen 26.7. En tiedä vielä, missä olen tuolloin, koska olen kesälomalla, mutta silloin kohtaan kenties elämäni miehen ja elämme elämämme onnellisena loppuun asti.
Oletetaan hetken ajan, että horoskooppini on oikeassa. Minä löydän kumppanin 26.7. Siitä lähtien en enää koskaan ole yksin.
Olisin rakastunut. Mies voisi lenkittää koiraa joskus aamuisin, ja minun ei tarvitsisi nousta sängystä kukonlaulun aikaan joka aamu. Minä en enää olisi yksin joka paikassa, vaan voisin aina ottaa mukaan avecin. Maksaisimme ostokset yhdessä. Menisimme kenties naimisiin ja saisimme lapsia. Muuttaisimme uuteen kotiin. Ihanaa!
Ja sitten taas.
Mitä jos se oikeasti tapahtuisi? Minä, jonka kurkussa alkaa tykyttää vanha ahdistus heti, kun rakkauslaulut alkavat mielessäni kertoa tietystä henkilöstä, löytäisin sen loppuelämän ihmisen? En saisi nukkua yksin vaan joutuisin kuuntelemaan kuorsausta. Pidemmät matkat ja menemiset olisi kohteliasta neuvotella paremman puoliskon kanssa. En voisi kuunnella musiikkia neljältä aamulla, jos toinen haluaisi nukkua. En saisi hankkia kotiin juuri niitä sisustustarvikkeita, joita haluaisin, koska koti olisi myös hänen linnansa. Ja kaikki tuo tapahtuisi jo vajaan kahden kuukauden päästä.
En tiedä, olisinko valmis.
Olisinko valmis luopumaan kaikesta siitä, mitä olen yksin saanut aikaiseksi. En tiedä haluaisinko jakaa aikani ja rahani toisen kanssa. En tiedä jaksaisinko puhua, suudella ja rakastella saman ihmisen kanssa loppuelämäni.
En tiedä.
Onneksi en usko horoskooppeihin. Koska kun se elämäni ihminen vihdoin tulee vastaan, tapahtuu se yllättäen. Ja silloin minun ei tarvitse enää miettiä, olenko valmis.
Lue aikaisemmat Suhteettomuusteoria-kolumnit tästä!
