Rumat kainalot
Rea Haverinen on Voicen uutistoimittaja ja kolumnisti, joka kirjoittaa ihmissuhteista ja -suhteettomuudesta sekä niiden lieveilmiöistä.
Olin lähdössä bileisiin yksi ilta. Asukriisi iski kovemmin kuin normaalisti. Olisin halunnut laittaa päälleni kauniin hihattoman topin. Yhtäkkiä minua kuitenkin katsoi peilistä tyttö, jolla oli suunnattoman rumat kainalot. Kyllä, kainalot.
Kainaloidenkin pitää nykyään olla kauniit, kerrotaan meille televisiossa. Sitä varten on oikein omat tuotteensakin. Miten sitä nyt kehtaa enää rumien kainaloiden kanssa mennä mihinkään? Pitääkö sitä aina käyttää tästä lähtien pitkähihaisia paitoja?
Peilistä minua katsoi kainalot, joissa oli makkarat. Vaikka kääntelin ja vääntelin kuinka, pysyivät kainalot rumina. Lihavat, rumat kainalot. Tiesin, etten voisi seisoa koko iltaa kädet lanteilla (ainoa asento, jossa kainalomakkarat eivät näy), joten valitsin päälleni pitkähihaisen paidan. Piilotin kainalot.
Juhlissa tapasin upean naisen. Hän oli nauravainen, hauska ja terävä kuin partaveitsi. Ja kaunis kuin mikä. Juttelin hänen kanssaan koko illan. Hänellä oli oma kauneusalan yritys. Hänellä oli poikaystävä, jonka kanssa hän matkusteli paljon. Hänellä oli takanaan paljon saavutettuja unelmia ja edessään monia, joita en epäile hetkeäkään hänen saavuttavan. Menin sinä yönä nukkumaan hymyillen, sillä olin kohdannut ihmisen, joka oli tehnyt minuun todella suuren vaikutuksen.
Muutamaa päivää myöhemmin olin edelleen vaikuttunut kohtaamastani ihmisestä. Hehkutin häntä ystävälleni ja näytin kuvia juhlista.
- Kuka tuo iso nainen on? kysyi ystäväni.
Hätkähdin. Hän oli osoittanut juuri tätä naista, jota olin hehkuttanut. Katsoin kuvaa. Totta se oli. Nainen todella oli hyvin isokokoinen. En ollut pannut asiaa merkille - en millään lailla. Olin täysin hullaantunut hänen läsnäolostaan, puheistaan, asenteestaan ja ajatuksistaan.
Ymmärsin sillä hetkellä jotain tärkeää. Kun tänään lähden juhlimaan laitan päälleni paidan, joka paljastaa kainaloni. Olen nimittäin ymmärtänyt, että jos joku näkee minussa vain kainaloni, kertoo se enemmän hänestä kuin minusta.
Lue aikaisemmat Suhteettomuusteoria-kolumnit tästä.
