Kaupallinen yhteistyö Tämän sisällön sinulle tarjoaa Pelastakaa Lapset
Kuva: Fotolia
Liikkuuko lapsesi riittävästi?
Liikunta vahvistaa lapsen itsetuntoa ja parantaa kykyä hallita tunteita. Liikkuva lapsi harrastaa liikuntaa todennäköisesti myös aikuisena.
Riittävä liikunta on välttämätöntä lapsen fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle. Se tukee lapsen motoristen taitojen lisäksi myös hermoston kehittymistä.
Liikunta on lapselle itseilmaisun väline. Liikkumisen myötä lapsi hahmottaa paremmin omaa kehoaan ja kehittää suhdettaan ympäröivään maailmaan. Samalla myös lapsen itsetunto ja minäkuva vahvistuvat.
Lasten ja nuorten liikunta vaikuttaa terveyteen monen tekijän kautta. Se kehittää tuki- ja liikuntaelimistöä ja parantaa painonhallintaa. Liikunta on myös lapselle keskeinen väline vuorovaikutustaitojen ja tunteiden hallinnan harjoitteluun.
Tapa omaksutaan jo lapsena
Kun lapsi liikkuu säännöllisesti pienestä pitäen, omaksuu hän liikunnallisen elämäntavan osaksi elämäänsä. Lapsuudessa omaksutut elintavat ovat myös melko pysyviä. Opettamalla lapsellesi liikunnallisen elämäntavan on kuin tallettaisit pääomaa lapsen terveyspankkiin.
Lapselle tulisi antaa aikaa ja mahdollisuus liikkumiseen, koska samalla hän harjoittelee uusia taitoja. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kaikki lapset eivät ole liikkujia luonnostaan. Varovainen ja arka lapsi löytää liikunnan riemun omassa tahdissaan. Tiedosta lapsesi tapa oppia ja kohdata uusia asioita sekä hyväksy hänen oma vauhtinsa kypsyä. Ole lapsen tukena ja rohkaise häntä kehumalla uusien taitojen kehittymisestä sekä onnistumisesta.
Peräti puolet suomalaislapsista ja -nuorista tarvitsisi lisää liikuntaa. Yleiset liikuntasuositukset kannustavat lasta liikkumaan vähintään kaksi tuntia joka päivä. Äkkiseltään se voi tuntua paljolta, mutta vauhdikkaat leikit sisällä ja ulkona, kuperkeikat sängyllä tai pyöräileminen kaverin luo sekä muut arkiset puuhat täyttävät liikuntasuosituksen mukaisen päivittäisen vähimmäismäärän melko helposti. Vanhemman vastuulla on kannustaa lasta liikkumiseen ja kontrolloida esimerkiksi tv-ruudun tai pelikoneiden äärellä vietettyä aikaa.
Tukea vähävaraisille perheille
Koko perheen yhdessä liikkuminen tukee lapsen liikuntatottumusten kehittymistä. Lapsen kanssa voi liikkua yhdessä jo vauvasta asti. Esimerkiksi vauvauinti, vaunulenkkeily ja vauvajumpat ovat hyviä liikuntamuotoja yhdessä liikkumiseen vauvaperheelle. Leikki-ikäisen lapsen kanssa voi harrastaa yhdessä mitä tahansa ohjatusta temppujumpasta pihalla pyöräilyyn.
Aina ei tarvitse lähteä varta vasten lenkille tai ohjattuun liikuntaan. Puuhastelu perheen kesken on parasta hyötyliikuntaa. Esimerkiksi metsäretket, leikkipuistossa kiipeily ja pallolla leikkimien kehittävät lapsen motorisia taitoja. Samalla vanhempikin saa liikuntaa. Vanhempien tarjoama esimerkki on jälkikasvulle paras suunnannäyttäjä, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhempien täytyisi itse olla himourheilijoita.
Jos vanhempi itse ei terveydellisistä tai taloudellisista syistä pysty tukemaan lapsen liikuntaharrastusta tai liikkumaan itse lapsen kanssa, jotkut urheiluseurat ja hyväntekeväisyysjärjestöt tukevat vähävaraisten perheiden lasten harrastus- ja välinemaksuja. Hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta on myös mahdollista saada sporttikummi, joka liikkuu yhdessä lapsen kanssa.
Mikä on riittävä määrä?
7 kk–1-v.
Vähintään 30–60 minuuttia ohjattua leikkiä, joka keskittyy lapsen elintilan tutkimiseen.
Pienen lapsen kanssa voi leikkiä esimerkiksi kurkistusleikkiä, käsi ja sorminukketeatteria, palikoiden kokoamista, ryömimistä tai konttaamista sisätilan esteradalla, rummutusta puisilla kepeillä, pallon pyöritystä, saippuakuplien puhaltamista, loru- ja laululeikkejä.
2–4-v.
60 minuuttia maltillista toimintaa, joka kehittää tasapainoa ja liikkumista sekä lisää kehonkäytön hallintaa. Tämän lisäksi 30–60 minuuttia energistä toimintaa.
Hyviä harjoituksia taaperoille ja leikki-ikäisille ovat muun muassa kaatumisen harjoittelu, eläinten liikkeiden matkiminen (hyppiminen, loikkiminen, hiipiminen, ryömiminen), ruutuhyppely, pallon heittäminen ja potkiminen, saippuakuplien takaa-ajo, tarinoiden tai roolien esittäminen, laulaminen ja tanssiminen.
5–11-v.
Vähintään 60 minuuttia maltillista toimintaa, jota rytmitetään lyhyillä lepotauoilla. Lisäksi kolme tai neljä 15 minuutin jaksoa energistä, ikään sopivaa toimintaa.
Kouluikäiselle sopivia aktiviteetteja ovat muun muassa kävely, tanssiminen, pyöräily, leikkikenttätoiminta, luistelu, rullaluistelu, ruohonleikkuu, kanoottiajelu, jooga, golfaus, lenkkeily ja juokseminen, portaiden kiipeäminen ja narulla hyppiminen.
12–20-v.
30–60 minuuttia maltillista, ikään sopivaa toimintaa. Lisäksi 20 minuuttia toimintaa, joka on joko maltillista tai energistä.
Anna lapsen liikkua:
* musiikin ja äänten tahdissa
* telineillä ja tikkailla (turvallisuus ja ikätaso huomioiden)
* hiekalla
* nurmikolla
* metsässä
* vedessä
* lumella
* jäällä
Lapsi nauttii, kun hän saa liikkua erilaisissa ympäristöissä, sekä sisällä että ulkona. Ihannetilanne on, kun koko perhe liikkuu yhdessä. (kuva: Fotolia)
Kaupallinen yhteistyö Tämän sisällön sinulle tarjoaa Pelastakaa Lapset
Pelastakaa Lapset ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla.
Hankkimalla Toivekaupan aineettomia lahjoja tuet vähävaraisia lapsia ja lapsiperheitä sekä perheitä, joissa vanhempien jaksaminen on koetuksella.
Klikkaa itsesi mukaan auttamaan osoitteessa pelastakaalapset.fi/toivekauppa.
