Laihdu nukkumistottumuksiasi muuttamalla - tutkijat selvittivät miten
"Kohtuus kaikessa." Näin sanotaan niin ruoasta kuin nukkumisesta. Liian vähäinen uni näkyy heti ruokailutottumuksissa.
Asiantuntijoiden mukaan ihmisen kannattaisi tähdätä 7 - 8 tunnin yöuniin, jotta voisi hyvin ja kykenisi toimimaan optimaalisesti seuraavana päivänä. Univaje on jo yhdistetty alentuneeseen työtehoon, heikompaan vastustuskykyyn ja lisääntyneeseen sydäntauti- ja syöpäriskiin. Unen määrä ja erityisesti univaje vaikuttavat jaksamisen lisäksi siihen, mitä laitamme suustamme alas päivän aikana.
Huffington Post -lehti listaa viisi tapaa, miten univaje vaikuttaa negatiivisesti ruokailuumme ja ruokahaluumme.
Ihminen syö enemmän
Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan univajeesta kärsivät söivät päivän aikana 549 kaloria enemmän kuin ne, jotka nukkuivat pidemmät yöunet. Tämä johtaa jatkuvana vaivana painonnousuun. On myös saatu tuloksia siitä, että univajeessa leptiinihormonin tuotanto vähenee. Leptiini on niin sanottu kylläisyyshormoni, joten keho vaatii univajeen aikana enemmän ruokaa.
Ihminen napostelee useammin - erityisesti iltaisin
Jotkut ravitsemusneuvojat kehottavat syömään pieniä, napostelukokoisia aterioita pitkin päivää, jotta energiaa riittää tasaisesti. Univaje saattaa kuitenkin saada tällaisen napostelun aivan uusiin sfääreihin. Univaje usein vähentää ihmisen fyysisiä aktiviteetteja ja lisää naposteluriskiä. Vuoden 2008 tutkimuksessa todettiin, että napostelu yleensä johtaa painonnousuun.
Ihminen himoitsee hiilihydraatteja ja rasvaisia ruokia
Myöhään illalla syödyt naposteluherkut harvemmin ovat terveellisiä porkkanoita tai tuoreen kurkun palasia. Univajeesta kärsivät tai muuten väsyneeksi itsensä tuntevat himoitsevat enemmän runsashiilihydraattisia ja -rasvaisia ruokia. Univajeesta kärsivät ei välttämättä myöskään tiedosta näistä himoista terveydelle aiheutuvia haittoja. Tuoreen tutkimuksen mukaan jo yksi huonosti nukuttu yö voi lisätä seuraavan päivän rasvaisten ruokien himoa.
Koko ruokailurutiini muuttuu huonompaan suuntaan
Ihmisen sisäinen kello ohjaa normaalia unirytmiä. Unirytmi vaikuttaa myös siihen, milloin ja kuinka nälkäinen ihminen kokee päivän aikana olevansa. Vuoden 2011 tutkimuksessa selvisi, että myöhään nukkujat yleensä siirtävät ruokailujaan koko ajan eteenpäin seuraavan päivän aikana. He yleensä syövät päivällisen vasta iltakahdeksalta ja nauttivat myös enemmän kaloreita kuin normaalisti ruokailun aikana. Myöhään syövät aiheuttavat keholleen hallaa, sillä keholla kestää pidempään päästä unitilaan iltasyömisten jälkeen.
Ihminen ei saa tarpeeksi tärkeitä ravintoaineita
Univajeesta kärsivä saattaa syödä enemmän kuin normaalisti, mutta se ei todellakaan tarkoita sitä, että ihminen saisi tarpeeksi tärkeitä ravintoaineita. Vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan univajeesta kärsivä syö puolet vähemmän hedelmiä ja vihanneksia kuin normaali nukkuja. Näin ihminen ei saa terveyttä edistäviä ravintoaineita tarpeeksi päivän aikana. Aterioiden vääristymiset voivat johtaa vitamiini- ja mineraalipuutostiloihin, jotka voivat ajan saatossa vaikuttaa negatiivisesti kehon eri toimintoihin.
Lue myös: Finnejä, turvottaako? 5 oiretta, joilla keho viestittää kaipaavansa kipeästi lisää unta
Lähde: Huffington Post
