Kuva: Sanni Isomäki
Mikä saa Jutta Gustafsbergin suuttumaan? "Aistin kiukun koko kehossa"
Gustafsberg koki viime kesänä tilanteen, joka haastoi hänen tyynen elämänasenteensa.
Hyvinvointiyrittäjä Jutta Gustafsbergin ja meedio Harriet Piekkolan Mielen päällä -teos sisältää arjen pohdintoja henkisyyteen liittyen. Naiset kertovat teoksessa kohtaamisistaan henkimaailman kanssa, mutta mukana on myös arjen henkisyyttä. Molemmat ovat pohtineet elämässään sitä, miten voivat olla hyviä ihmisiä kanssaihmisilleen.
Kun vihan tunne yllättää Jutta Gustafsbergin arjessa, hän kertoo turvautuvansa pariin luottoystäväänsä, joille voi purkaa mieltään. Ärrimurri-kiukku saa kyytiä myös meditoimalla, hän opastaa.
Mikä Jutta Gustafsbergia sitten suututtaa?
Jutta muistuttaa hymyillen, että vaikka ihminen olisi henkisistä asioista kiinnostunut, hänellä on yhä edessään samat haasteet kuin muillakin.
- Töissä ärsyttää ehkä se, että jos pyytäisin töissä jotain asiaa monta kertaa, ja jos sitä ei hoidettaisi, hän tunnustaa.
- Pyydän asioita tällaisella hampurilaistekniikalla, että ensin kehun, sitten sanon tekemättömästä asiasta väliin, ja kehun vielä vähän päälle, jotta ihmiselle tulee hyvä mieli tehdä asioita. En halua sanoa asioista inhottavasti, vaikka olisin johonkin tyytymätön. Onneksi meillä on niin loistava porukka, ettei työasioissa tarvitse kilahtaa.
Gustafsberg tunnustaa, että välillä kipinöi kotona oman Max-pojan kanssa.
- Jos hermostun kotona poikaani, petyn samalla myös vähän itseeni. Nykyisin kun on sähköiset järjestelmät, minne opettajat merkitsevät asioita. Alkaa harmittaa, jos tulee paljon mutrunaamoja, kun on ollut läksyt tekemättä ja on myöhästelty tunneilta. Tällainen on tyypillinen tilanne, että raivostun pojalleni, että etkö voi pitää näistä asioista huolta, Jutta sanoo.
- Tunnen tietenkin äitinä pettymystä, miksi en ole auttanut tai valvonut paremmin. Tuiskahdan nopeasti, ja kolmen sekunnin jälkeen olen taas tyyni. Osaan myös pyytää anteeksi käytöstäni, jos tuiskahdan, hän huokaa hymyillen.
"Päästin ne hirveydet ulos suusta"
Mielen päällä -kirjassa on kerrottu eräs tilanne viime kesältä, joka todella koetteli Jutan hermoja.
- Ventovieras mies tuli oveni taakse ja alkoi aiheettomasti räyhäämään siitä, että meidän piharemontista aiheutuu roskaa. Kerroin hänelle ystävällisesti, että remontti on vielä kesken. Kun räyhääminen jatkui ja turhauduin siitä, ettei ystävällisyyteni tehonnutkaan, en voinut mitään, vaan huusin hänelle, ja päästin kaikki ne hirveydet suusta, nauraa Jutta.
- Tulistuin oikein kunnolla, ja mietin siinä jälkikäteen, että "saamari, miksei se äijä kertonut nimeään". Pohdin jopa, että menen miehen oven taakse käymään Bullin kanssa.
Gustafsberg kertoo todenneensa, hetken höyryämisen jälkeen, ettei omia ajatuksia kannata toteuttaa.
- Tunne oli todella voimakas. Aistin vihan ja kiukun koko kehossa. Ei auttanut kuin päästää höyryt pihalle, ja todeta, että onneksi on se kyky, ettei tarvitse elää tässä tilassa aina, hän hymyilee.
Hetken meditaation ja sisäänpäin vetäytymisen jälkeen Jutta tunsi taas hyvää oloa, ja pääsi tasapainoon vihan tunteensa kanssa.
- Oli taas hyvä olo, hengitin syvään, ja olin zen, Jutta sanoo.
