Etelä-Pohjanmaalla virpojat liikkuvat ja kokot syttyvät lauantaina – tästä eriävät pääsiäisperinteet johtuvat

Pääsiäisen vietto vaihtelee Suomessa alueittain yllättävän paljon.

Julkaistu:

Pääsiäisen vietto ei ole Suomessa täysin yhtenäinen juhla, vaan perinteet vaihtelevat alueittain. 

Siinä missä monin paikoin lapset kiersivät virpomassa jo palmusunnuntaina, esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla virpojat liikkuvat vasta pääsiäislauantaina. Samana iltana syttyvät myös näyttävät pääsiäiskokot.

Lue myös: Varoitus lemmikinomistajille: nämä pääsiäisen herkut ja kukat voivat olla hengenvaarallisia

Lue myös: Kesänopeuksiin siirtyminen alkaa – täällä uudet rajoitukset tulevat voimaan ensimmäisenä

Länsi-Suomessa pääsiäislauantaihin liittyy vahvasti niin sanottu trulliperinne, jossa lapset pukeutuvat noidiksi ja kiertävät ovelta ovelle toivottamassa hyvää onnea. 

Perinteeseen kuuluu virpominen pajunoksilla, mutta ajankohta eroaa itäisestä Suomesta. Esimerkiksi Pohjanmaalla ja rannikkoalueilla virvonta ajoittuu juuri pääsiäislauantaihin.

Samaan aikaan Itä-Suomessa, kuten Karjalassa, virpominen tapahtuu perinteisesti jo palmusunnuntaina. Myös pääkaupunkiseudulla ja muualla Etelä-Suomessa virpominen tapahtuu jo pääsiäistä edeltävänä sunnuntaina.

Taustalla on ortodoksinen perinne, jossa pajunoksilla siunataan ja toivotetaan terveyttä tulevalle vuodelle. Tämä tapa on ajan myötä levinnyt laajasti koko maahan, minkä vuoksi moni suomalainen yhdistää virpomisen juuri palmusunnuntaihin.

Lue myös: Tiesitkö? Virpomisoksien kerääminen on laitonta ilman lupaa

Lue myös: ”Itkettää vieläkin” – Essi Unkuri julkaisi koskettavan videon

Pääsiäiskokkojen polttaminen puolestaan on erityisen tyypillistä länsirannikolla, kuten Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Kokkojen juuret ulottuvat vanhoihin uskomuksiin, joiden mukaan suurilla tulilla karkotettiin pahoja henkiä ja noitia pääsiäisyönä. 

Nykyään kokot ovat ennen kaikkea näyttävä yhteisöllinen perinne, joka kerää kyläläiset yhteen.

Erojen taustalla on Suomen historiallinen jakautuminen itäisiin ja läntisiin kulttuurivaikutteisiin. Itäisessä Suomessa ortodoksinen perinne on vaikuttanut juhlakäytäntöihin, kun taas lännessä ruotsalaiset ja kansanuskoon liittyvät tavat ovat muokanneet pääsiäisen viettoa.

Vaikka ajankohdat ja tavat vaihtelevat, yhdistää pääsiäisperinteitä sama ajatus kevään juhlistamisesta ja hyvän toivottamisesta. Pääsiäinen näkyy Suomessa aina vahvasti sekä lasten että aikuisten juhlana.