Kuva: Fotolia

Matkaoppaan arkea: "Missä täällä voi ratsastaa tiikerillä?"

09.01.2017 13:15 - Katja Nygård

Työ matkaoppaana on vaativaa, mutta myös antoisaa. Kaksi matkaopasta kertoo, millaisiin tilanteisiin he ovat työssään joutuneet ja kuinka niistä on selvitty.

Hengenpelastaja

Kreikassa lomaillut vanhempi pariskunta halusi vuokrata pyörät ja ajaa niillä läheiselle rannalle. Ajattelin, että onpa mukavaa, että vielä siinä iässä jaksoivat olla niin aktiivisia. Toivottelin heille mukavaa rantapäivää ja lähdin jatkamaan omia töitäni.

Illalla kollegani kertoi, että iäkäs nainen rannalla oli uidessaan saanut sairauskohtauksen ja mennyt tajuttomaksi. Paikallinen mies oli onnistunut pelastamaan naisen vedestä ja elvyttänyt hänet. Arvasin heti, että kyseessä oli sama pyöräilevä pariskunta, jonka olin aamulla tavannut.

Päätin työpäiväni päätteeksi käydä katsomassa heitä sairaalassa. He olivat hyvin kiitollisia käynnistäni ja olisivat halunneet kovasti tavata myös miehen, joka oli pelastanut naisen hengen. Seuraavana päivänä kuulin, että pelastaja oli tullut etsimään naista ja vieraillut perheensä kanssa heidän luonaan sairaalassa. Perheistä tuli keskenään hyviä ystäviä.

Elämysten metsästäjä

Matkaoppaat joutuvat silloin tällöin vastaamaan melko erikoisiinkin kysymyksiin.

Kerran eräs asiakas kysyi Thaimaassa lomaillessaan, että missä täällä pääsee ratsastamaan tiikereillä? Meni hetki, ennen kuin osasin vastata yhtään mitään.

Huoli asiakkaasta

Yksi työurani raskaimmista tapauksista on ollut Lanzarotella, jossa eräs asiakkaamme joutui äkillisesti sairaalaan tehohoitoon. Kävimme kollegoideni kanssa lähes päivittäin sairaalassa katsomassa häntä, veimme hänen puolisolleen ajanvietettä ja autoimme tulkkausta vaativissa asioissa.

Lopulta miesasiakas kuljetettiin takaisin Suomeen ambulanssilennolla. Hänen kohtalonsa jäi meille arvoitukseksi, emmekä saaneet koskaan tietää, kuinka hänelle lopulta kävi. Vaikka se jäikin hieman kaivelemaan, tiedämme tehneemme siinä tilanteessa parhaamme.

Kaaos kentällä

Kesällä 2016 Turkissa olleen vallankaappausyrityksen jälkeen turvatarkastuksia kiristettiin erityisesti lentokentillä. Jonot kentillä saattoivat olla useiden kilometrien pituiset, ja kaikki niistä eivät edes mahtuneet lentokenttäalueelle.

Tuolloin tilanne vaikutti hetkittäin jopa epätoivoiselta. Mietitytti, kuinka onnistuisimme saamaan kaikki asiakkaamme omille lennoilleen. Ruuhka koski kuitenkin muitakin kuin meitä, koska jokainen matkanjärjestäjä ja lentoyhtiö olivat kanssamme samassa tilanteessa.

Jotkut pettyneet ja vihaiset matkustajat vaativat mahdottomia, mutta hieman rauhoituttuaan he tajusivat, että meilläkään ei aina ollut viimeisintä tietoa koneiden lähtöajoista. Lopulta kaikki asiakkaat pääsivät lähtemään alkuperäisillä lennoillaan.

Meluisa opas

Olin Kreikassa ruotsalaisen kollegani kanssa vetämässä saarikierrosta. Jossain vaiheessa päivää kollegani tuli sanomaan, että hänen asiakkaansa olivat valittaneet jo pariin otteeseen, etteivät he kuule ruotsalaista opasta, koska minun kantava ääneni peittää kaiken muun alleen.

Pyysin kollegaani sanomaan heille vitsillä, että minun on ollut pakko oppia pitämään niin kovaa ääntä, että saan itseni kuuluviin kymmenen veljen kanssa. Tämä ei tietenkään pitänyt paikkaansa. Ruotsalaisopas piti sitä kuitenkin hyvänä juttuna ja meni sanomaan sen omille asiakkailleen, jotka olivat sen jälkeen suhtautuneet huomattavasti ymmärtäväisemmin metelöintiini.

Pikkutytön unelma

Juttelin kerran erään perheen kanssa lentokentällä heidän lomakuulumisistaan. Sivusilmällä samalla näin, kuinka perheen 5-vuotias tyttö mittaili minua katseellaan. Tämän jälkeen hän kuiskasi äidilleen, että isona hänestäkin tulee matkaopas, koska silloin hänelläkin olisi pitkä tukka ja korkokengät.

Kokemuksistaan kertoivat TUIn matkaoppaat Mira Riikonen ja Gerly Kuutok.

Lue myös: Rennosti reissuun lasten kanssa

Lue myös: Uskaltaako nykymaailmassa matkustaa? - lue turvallisen lomailun muistilista

Kilpailut

Uusimmat