"Nössö mies ei paneta"
Voicen ihmissuhdekolumnisti Rea Haverinen pohtii kolumneissaan ihmissuhteita ja -suhteettomuutta sekä ihmisyyttä.
Nössö mies ei paneta, argumentoi kollegani tällä viikolla lounaspöydässä. Hänen mukaansa jokainen sellainen nainen, joka päätyy yhteen kiltin miehen kanssa, päätyy pettämään miestään pahisten kanssa - tai vähintäänkin haaveilemaan siitä toistuvasti.
Kollegani mielestä liian kiltti, tohvelimainen ja huomaavainen mies on toki ihanteellinen kumppani - mutta ei jaksa kiinnostaa naista loputtomiin eroottisessa mielessä. Hänen mukaansa jokaisessa naisessa on sisäänrakennettuna seksuaalinen halu, joka herää pahismiehen ollessa lähellä.
Minä hätkähdin kollegani argumenttia. Itse olen aina haaveillut kiltistä miehestä, joka olisi huomaavainen ja arvostaisi minua pyyteettömästi. En kaipaa miestä, joka loukkaa minua ja keneen en voi täysin luottaa. En myöskään kaipaa miestä, jonka perään kaikki muut naiset kuolaavat. Yksinkertaisesti sanoen: en halua pahaa poikaa.
Minun unelmamieheni tuo minulle lääkkeitä, kun olen kipeä. Hän hoitaa tulevia lapsiamme hellästi ja tanssittaa pikkusiskoani häissämme pyytämättäni. Hän ei petä, ei jätä, eikä vilkuile muita.
Kysyin kollegaltani, millainen on pahismies.
- Hän tietää, mitä tahtoo ja osaa ottaa sen. Hän ei kysele, hän toimii, kollegani summasi.
Kuulostaa hyvältä.
Mutta silti, ajatus siitä, että kaikki kilttien miesten kumppanit haaveilisivat näistä usein narsistisista alfauroksista - tai jopa päätyisivät pettämään miehiään heidän kanssaan - kuulostaa todella surulliselta yleistykseltä.
Toki, itsekään en välttämättä syttyisi miehestä, joka itkisi joka kerta orgasmin saadessaan ja kuuntelisi Coldplayta samalla, kun kutoisi villasukkia omalle adoptoidulle kissalleen. Mutta silti, ainakin minua viehättävät ja myös kiihottavat enemmän sellaiset miehet, joihin pystyn luottamaan.
Haaveissaan jokainen voi tietenkin vierailla naapurin puolella, jossa mies pukeutuu nahkaliiviin ja viipyy reissuillaan viikkoja ilmoittamatta mitään ja palaa sitten kotiin mustan silmän kanssa. En kuitenkaan allekirjoita, että naiset haaveilisivat aina vain pahoista pojista. Entä nainen, joka on pahan pojan kanssa? Eikö olisi loogista, että hän haaveilisi esimerkiksi ystävänsä aviomiehestä, joka on luotettava ja huomaavainen? Miehestä, jonka perään ei tarvitsisi soitella öisin, ja miehestä, joka ottaisi minun ja muiden mielipiteet huomioon ennen kuin toimisi?
Kyllä. Itsekin saatan silloin tällöin fantasioida pahoista pojista, jotka kulkisivat minun käsipuolessani muiden naisten kuolatessa heidän peräänsä ja jotka ottaisivat minut seinää vasten kyselemättä ja lähtisivät sen jälkeen kalliilla autollaan hoitelemaan muita naisiaan.
Mutta haluaisinko ikinä oikeasti olla sellaisen miehen kanssa? En. Ja uskon, etteivät monet muutkaan naiset.
Lue muut Suhteettomuusteoria-kolumnit tästä.
