Kuva: Shutterstock
Tänään tv:ssä: Mansikka on yhtä hapan kuin greippi - syy on nerokas
Miksi rakastamme suklaata ja miten syntyy jäätelön taivaallinen koostumus. Näihin asioihin pureudutaan Prismassa.
Tänään television puolella päästään makujen maailman syövereihin. Dokumentin toisessa osassa tutkitaan makuja ja niiden syntymekanismia. Prisma: Ruoan anatomia selvittää muun muassa, miten jäätelön vastustamaton koostumus saadaan aikaan, ja miten suklaan maku syntyy.
Maut koostuvat viiden perusmaun yhdistelmästä ja maun aistiminen tapahtuu kielen pinnalla. Ennen olemme saaneet tärkeitä viestejä makuaistimme kautta syötävistä ja syömättömistä ruoista. Karvas maku kertoi muinoin, että syömämme kasvi voi olla myrkyllinen, siksi vielä tänäkin päivänä suosimme lapsesta saakka makeaa.
Mansikka on hapan, kun se on raaka, mutta kypsyessään se tuottaa sokeria, joka saa aikaa marjan makean maun. Punainen ja herkullinen mansikka ei ole kuitenkaan niin makea kuin kuvittelemme. Ohjelmassa selviää muun muassa se, että mansikka on yhtä hapan kuin greippi, mutta silti marja maistuu paljon makeammalta. Mustikassakin on kaksi kertaa mansikkaa enemmän sokeria, mutta usein kypsä mansikka vie makeudellaan voiton. Mikä siis on marjan salaisuus?
Ohjelman mukaan mansikka on muuttanut makuaan tuoksunsa avulla. Mansikalle ominaisen aromien antavien molekyylien lisäksi marjassa on myös tuoksuja, joilla on ovelampi tarkoitus. Mansikassa on yhteensä 36 molekyyliä, jotka tehostavat makeuden tuntua. Aromi huijaa aivojamme ajattelemaan, että saamme paljon enemmän sokeria kuin oikeasti saammekaan.
Prisma: Ruoan Anatomia
TV1
Klo: 23.45
