”Sain olla rauhassa kiusaamiselta ala-asteen 5. luokkaan saakka. Sitten elämäni muuttui helvetiksi. Minua tönittiin seiniä päin, nimiteltiin ja kohdeltiin kuin olisin ollut spitaalinen. jatkuva sormella osoittelu ja pilkkana pitäminen kävi niin kovasti voimilleni, etten nähnyt siinä vaiheessa mitään muuta ratkaisua kuin oman henkeni riistäminen.
Joka ilta itkin sitä, että taas on seuraavana päivänä olisi pakko mennä kouluun muiden pilkattavaksi. Minulla ei ollut ketään johon kääntyä. Vanhemmilleni sanoin kaiken olevan hyvin ja itkut väitin koestressiksi. ”Ystävistäkään” ei ollut apua, käänsivät vaan selkänsä, etteivät he itse joutuisi maalitauluiksi.
Kaikesta tästä on kulunut nyt kuutisen vuotta. Tänäkin päivänä mietin ja kysyn itseltäni, mikä minussa oli vikana? Mitä niin pahaa olin tehnyt heille, että muka ansaitsin kaiken sen pask** niskaani?
Luottamukseni toisiin ihmisiin katosi täysin. Lukiossa kavereideni hauska vitsi minun vaatteistani näytti minun silmiini hyökkäykseltä minua vastaan. Silloin kyllä jo tiesin, etteivät he mitään pahaa sillä tarkoittaneet. Nämä oikeat ystävät ovat olleet tukenani monissa vaikeuksissa. He tukivat esimerkiksi silloin, kun tulin kaapista ulos.
Tänä päivänä olen täysin sinut itseni kanssa ja paljon psyykkisesti vahvempi, kuin silloin kuusi vuotta sitten.
Olen antanut teille, jotka olitte minulle niin julmia, anteeksi. Itse en odota, että tulisitte pyytämään minulta anteeksi, koska sillä ei ole enää mitään merkitystä.
Terveisin,
Ylpeä itsestään”
Löydät kaikki aikaisemmat Avoin kirje -sarjan kirjeet täältä.
Lähetä meille avoin kirjeesi osoitteeseen rea.haverinen@bauermedia.fi. Voicen toimitus pidättää oikeuden muokata kirjeitä ja päättää itse niiden julkaisusta. Julkaistut kirjeet julkaistaan aina nimettöminä.