Kuva: Shutterstock

Joillain aloilla naisten tuntipalkka on jopa 11–12 prosenttia pienempi kuin miehillä

19.04.2024 20:15 - Jasmin Mikkilä / jasmin.mikkila@bauermedia.fi

Miesomisteisissa yrityksissä sukupuolten välinen palkkaero on noin 10 prosenttia.

Tutkimuksesta ilmeni, että naisten tuntipalkka on keskimäärin 11–12 prosenttia pienempi kuin miehillä. Kuitenkin naisomisteisissa yrityksissä ero on vain 2–3 prosenttia, kerrotaan Työn ja talouden tutkimus LABOREN -tiedotteessa.

Tuoreessa Does gender of firm ownership matter? Female entrepreneurs and the gender pay gap* – tutkimuksessa selvitettiin, onko miesten sekä naisten välinen palkkaero yrityksessä erilainen, jos enemmistö yrityksen omistajista on naisia, eikä miehiä. Tutkimuksen myötä halutaan lisätä palkkatasa-arvoa yhteiskunnassa.

Palkkaeroissa nähdään eroja myös toimialoittain, esimerkiksi teollisuuden yrityksissä miesten ja naisten palkkaero on aina yhtä suuri riippumatta siitä, mikä on yrityksen omistajien sukupuoli. Yksityisten palvelujen aloilla tilanne on taas eri. Esimerkiksi naisomisteisissa tieto- ja viestintäteknologia-alan ja liike-elämän palvelujen yrityksissä miesten ja naisten välillä ei nähdä merkittävää palkkaeroa. Kuitenkin näillä aloilla miesomisteisissa yrityksissä sukupuolten välinen palkkaero on edelleen noin 10 prosenttia.

– Kaiken kaikkiaan tulokset antavat viitteitä siitä, että sekä yrityksen omistajuudella että toimialalla on vaikutusta sukupuolten väliseen palkkaeroon yrityksissä, kertoo Laboren tutkija Veera Nippala

Naisyrittäjyyden kasvun voidaan uskoa vaikuttavan positiivisesti palkkaerojen tasaantumiseen.

– Yksityisen palvelualan kasvu voi tarjota edellytyksiä palkkatasa-arvon paranemiselle Suomessa, mutta sen täydennykseksi saattaa olla tarvetta myös naisyrittäjyyden voimistumiselle, jatkaa Mika Maliranta

Palkkatasa-arvoa helppo tutkia kattavasti

Suomalaisten rekisteriaineistojen pohjalta on kattavat mahdollisuudet tutkia palkkatasa-arvoa. Aineistojen avulla on esimerkiksi mahdollista yhdistää tiedot yrityksestä omistajineen sekä työntekijöineen niin, että analyysissa käytettävä havaintojoukko pysyy edelleen suurena ja kattavana. Toisaalta aineisto mahdollistaa myös yksilöiden välisten palkkaerojen tutkimisen siten, että voidaan yhä huomioida suuri määrä palkkaa selittäviä yritys- ja työntekijäkohtaisia tekijöitä. 

Vuonna 2016 käynnistettyä hanketta rahoitettiin aluksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen perusrahoituksella. Myöhemmin hanketta on kuitenkin jatkettu Palkansaajasäätiön rahoittamana, Laboren tutkimusohjelmassa Innovointi, tuottavuus ja talouskasvu. 

Lue myös: Huoli työttömyyden kasvusta on nousussa - korostuu erityisesti tietyillä aloilla

Lue myös: Yksi ala ylitse muiden kohonneessa työkyvyttömyysriskissä - kustannukset jopa 1,7 miljardia

Lue myös: Miltä kuulostaisi nelipäiväinen työviikko? Siitä saatetaan pian keskustella

Lähde: Labore

Kilpailut

Uusimmat