Eläinten älykkyystestit menevät uusiksi: Luottavat oletettua enemmän hajuaistiinsa
Tuore tutkimus todistaa, että eläinten älykkyystestit ovat perustuneet liikaa kuuloaistin varaan. Norsujen älykkyyttä tullaankin tutkimaan tulevaisuudessa uusin keinoin.
Tuoreen brittiläisen tutkimuksen mukaan norsut käyttävät hajuaistiaan kuuloaistia tehokkaammin päätöksiä vaativisissa asioissa, kuten ruokailussa. Muut lajit eivät käytä yhtä voimakkaasti juuri hajuaistiaan ja siksi tutkimustuloksilla on tärkeitä seurauksia norsujen älykkyystutkimukseen tulevaisuudessa.
Tutkimus suoritettiin seitsemän aasiannorsun kanssa. Aluksi niiden täytyi valita toinen kahdesta ämpäristä, joissa vain toisessa oli auringonkukan siemeniä ruoaksi. Ruokaa sisältävää ämpäriä ravisteltiin, jotta norsut pystyivät kuulemaan, kummassa ämpärissä siemenet olivat. Äänet eivät lisänneet norsujen todennäköisyyttä valita ruokaa sisältävää ämpäriä. Kyseistä testiä käytetään myös muiden eläinten, kuten apinoiden, koirien ja lintujen, älykkyyttä mitatessa.
Seuraavaksi testattiin norsujen hajuaistin merkitystä ruuan löytämisessä. Ämpäreitä oli jälleen kaksi: toinen tyhjä ja toinen, jossa ruoka tuoksui. Norsut, joille tarjottiin aina ensin tyhjää ämpäriä, kieltäytyivät siitä ja valitsivat aina ruokaa sisältävän ämpärin.
Tutkijoita yllättäneet tulokset osoittavat, että eläinten älykkyystestit perustuvat liikaa kuuloaistin merkitykseen ja puolestaan aliarvioivat hajuaistin roolia. Ne auttavat myös ymmärtämään norsujen ajattelua ja vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa.
Lähde: National Geographic
