”Saamenpuku kuuluu vain saamelaisille” – Sara Seppäsen Linnan juhlien vaatetus herättää kohua

Kansanedustajan asu kuumentaa tunteita.

Julkaistu:

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen aikoo mennä Linnan juhliin metsäsaamelaisten puvussa.

Puku on valmistettu Seppäselle hänen isoisälleen kuuluneen vanhan sodankyläläisen miesten takin mukaan. Seppäselle on tehty siitä naisten malli.

Lue myös: Eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain muutokset

Lue myös: Miisa Nuorgam avoimena aktivismin haittapuolista – ’Ihmiset haluavat tappaa’

Hänen Instagram-päivityksensä kertoo puvun olevan kunnianosoitus lappilaiselle käsityölle, sukujuurille ja metsäsaamelaiselle kulttuurille. Puvun on ommellut Sinikka Säkkinen.

Puvun asusteet, Sodankylän ja Sompion alueelta löytyneet lakki ja laukku, ovat lainassa Sallan metsäsaamelaismuseo Noitaviessusta. Paulat on tehnyt Seija Ollila ja riskun Kalevi Turpeenniemi.

Suuri osa yleisöstä ihastelee kaunista pukua:

– Puku sopii sinulle erinomaisesti.

– Hienoa, että lisäät tietämystä alkuperäiskansasta ja tuot metsäsaamelaista kulttuuriperintöä eläväksi osaksi nykypäivää.

Lue myös: Saamelaiset suututtanut Uniikki: "Tarkoitus ei ollut loukata ketään!"

Lue myös: Miss Helsinki -kisaajien asut suututtivat saamelaiset: "Paheksumme syvästi vastuuttomuuttanne"

– Kaunis puku ja kaunis puvun kantaja. Joka muuta väittää on kateellinen.

Toisaalta myös kritiikkiä on esitetty:

– Saako noita käyttää muut kuin oikeasti saamelaiset?

Toinen kommentoija vastaa edelliselle kirjoittajalle:

– Saa, tyylitajuttomat.

– Saamenpuku kuuluu vain saamelaisille. Sitä eivät muut saisi ottaa noin vain omaan käyttöönsä, ei edes Linnan juhliin. Jos niin tehdään, kyse on kulttuurisesta omimisesta.

Seppänen vastaa häntä kulttuurisesta omimisesta syyttäville, että hänellä on täysi oikeus puvun käyttöön.

– Tiedän kyllä taustani, enkä olisi laittanut pukua ilman sitä. Isoisäni oli poromies Sodankylässä, kuten häntä edeltäneet sukupolvetkin, hän sanoo arvostelijoille.

– Minun metsälappalaiset sukujuureni ulottuvat kirkonkirjojen mukaan Kittilään ja Sodankylään aina 1500-luvulle asti.