Voimakas immuunivaste ei aina ennusta parempaa ennustetta rintasyöpää sairastavalle, vaan se voi tietyissä tapauksissa kertoa myös tavallista aggressiivisemmasta syövästä.
Voimakkaan immuunivasteen ja aggressiivisen syövän yhteys käy ilmi Oulun yliopiston laajasta tutkimuksesta, jonka tulokset voivat auttaa tunnistamaan korkean riskin potilaat aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja kohdentamaan heille tehokkaimmat hoidot.
Lue myös: Tiesitkö? Tämä maksuton rokote kuuluu nyt myös osalle aikuisista
Lue myös: Suomeen ensimmäinen PrismaTukku – tänne se avataan
Tutkimuksessa seurattiin 398:aa pitkälle edennyttä rintasyöpää sairastavaa suomalaista. Tutkijat selvittivät, miksi osa potilaista hyötyy nykyaikaisista hoidoista hyvin, kun taas toisilla tauti etenee nopeasti hoidosta huolimatta. Kasvaimista analysoitiin immuunivastetta sekä useita solujen jakautumisaktiivisuutta kuvaavia biomarkkereita, ja tuloksia verrattiin potilaiden hoitovasteisiin, taudin etenemiseen ja eloonjäämiseen.
Tutkimuksessa tehtiin tutkijoiden mukaan yllättävä havainto. Runsas immuunisolujen määrä ennusti parempaa ennustetta aggressiivisessa kolmoisnegatiivisessa rintasyövässä, mutta hormonipositiivisessa HER2-negatiivisessa rintasyövässä tilanne oli päinvastainen.
Tutkija Sauli Vuodin mukaan tulokset osoittavat, että rintasyövän immuunibiologia on huomattavasti aiemmin ajateltua monimutkaisempi.
Tutkimuksessa nousi esiin myös erityisen vahva riskimittari. Solujen jakautumisaktiivisuutta kuvaava MCM2-biomarkkeri osoittautui poikkeuksellisen tarkaksi taudin uusiutumisen ja etenemisen ennustajaksi. Yhdessä muiden biomarkkereiden kanssa sen avulla voidaan muodostaa aiempaa tarkempi kokonaiskuva kasvaimen aggressiivisuudesta.
Lue myös: Asuntomessujen puhutuin ilmiö: ”Kaikki talot näyttävät samalta” – some täyttyi kritiikistä
Lue myös: Suomalaisten suosikkisaarelle pääsee pian ilman välilaskua – suorat lennot alkavat
Tutkijoiden mukaan löydösten pohjalta voidaan rakentaa biomarkkeripaneeli, joka auttaa lääkäreitä tunnistamaan ne potilaat, jotka hyötyvät eniten täsmälääkkeistä tai tehostetuista hoidoista. Menetelmä on jo otettu käyttöön osassa suomalaisia sairaaloita, ja sen toimivuutta testataan parhaillaan myös kansainvälisesti.
Tutkijoiden mukaan korkean riskin potilaiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa voi parantaa hoitotuloksia, vähentää tarpeettomia hoitoja ja kohdentaa terveydenhuollon resursseja tehokkaammin. Samalla yksilöllisempi hoito voi vähentää inhimillistä kärsimystä ja tukea kansallisen syöpästrategian tavoitteita.