Kuva: Shutterstock
Kissan vääränlainen ruokinta voi johtaa terveysongelmiin
Kissan ruokavalioon kannattaa kiinnittää huomiota.
Useat kissanruoat saattavat sisältää esimerkiksi sokeria tai viljaa, joita kissan luonnollinen ruoka, pienet saaliseläimet, ei sisällä ja joita kissa ei oikeasti ruokavalioonsa tarvitse. Kissanruokia ilman kasviperäisten raaka-aineiden sisältämiä hiilihydraatteja on kuitenkin saatavilla helposti normaaleista ruokakaupoista, kunhan osaa kiinnittää huomiota tuoteselosteeseen.
Kysyimme asiantuntijalta, mitä omistajan tulisi huomioida kissan ruokinnassa.
Eläinlääkäri, dosentti Suvi Taponen Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta sanoo, että hyvä lähtökohta on ravinnon luonnonmukaisuus.
Taponen sanoo, että kissan luonnollinen ruoka, pienet saaliseläimet kuten jyrsijät, pikkulinnut ja sisiliskot sisältävät keskimäärin 70 prosenttia vettä ja 30 prosenttia kuiva-ainetta. Kuiva-aineesta noin puolet on proteiinia ja noin kolmannes rasvaa. Loppu on kivennäis- ja hivenaineita sekä kuitua ja eläinten karvoja, jotka eivät sula ruuansulatuskanavassa.
Kissan ruokavaliossa tulee siis olla sopivasti energiaa, proteiinia, rasvaa ja tarvittavia kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja.
Tuoteselosteessa ravintoainekoostumuksesta ilmoitetaan täysrehun sisältämien pääravintoaineiden eli proteiinin, rasvan ja kuidun määrät. Lisäksi niissä ilmoitetaan epäorgaanisen aineksen (tuhka eli hehkutusjäännös) määrä, joka on kivennäisainetta.
- Kosteuden eli veden määrä on ilmoitettava, mikäli se ylittää 14 prosenttia. Sulavien hiilihydraattien eli tärkkelyksen ja sokerin määrää sen sijaan ei ilmoiteta. Sen voi laskea vähentämällä 100 prosentista veden, proteiinin, rasvan, kuidun ja epäorgaanisen aineksen määrät. Kuivaruuissa veden määrää ei ilmoiteta, mutta sen voi arvioida olevan 8–10 prosenttia, Taponen kertoo.
Proteiinipitoisuutta kannattaakin vertailla ja valita mieluummin sellainen ruoka, jossa proteiinipitoisuus on korkeampi. Kuivaruokien vertailu on helppoa, koska ne sisältävät suunnilleen yhtä paljon vettä.
- Märkäruuissa vesipitoisuus vaihtelee paljon ja siksi pitää vertailla kuiva-aineen ravintoainepitoisuuksia. Ensin pitää vähentää veden määrä eli 100 – vesi ja laskea, paljonko proteiinia on ruuan kuiva-aineessa. Kuiva- ja märkäruokien pitoisuuksia voi verrata toisiinsa vain laskemalla ensin pitoisuudet kuiva-aineessa ja vertaamalla niitä.
- Täytyy silti muistaa, että kun kissan aminohappojen tarve täyttyy, käytetään loppu proteiini energiaksi siinä kuin rasva tai hiilihydraatit. Suuri proteiinimäärä ei siis yksiselitteisesti tarkoita parempaa ruokaa, Taponen tarkentaa.
Kissanruuassa proteiini voi olla peräisin sekä eläin- että kasviperäisestä raaka-aineesta.
- Eläinperäinen proteiini sulaa paremmin kuin kasviperäinen, mutta jos proteiinia kaiken kaikkiaan on riittävästi sulavuus huomioon ottaen ja kissa saa tarpeeksi kaikkia välttämättömiä aminohappoja, ei proteiinin lähteillä periaatteessa ole väliä.
- Eläinperäisessä proteiinissa aminohappokoostumus yleensä vastaa paremmin kissan tarvetta. Ruuan makuun proteiinin lähteet eli ruuan raaka-aineet saattavat myös vaikuttaa.
Kaupan ruuat sisältävät vähintään kissan täysravinnolle määritellyn minimitarpeen verran proteiinia (aikuisille kissoille 25 prosenttia, kasvaville 30 prosenttia ravinnon kuiva-aineesta (FEDIAF Nutritional Guidelines For Complete and Complementary Pet Food for Cats and Dogs))*.
- Periaatteessa kuitenkin voisi ajatella, että enemmän proteiinia on parempi kuin vähemmän. Se tarkoittaa samalla, että hiilihydraattien osuus on pienempi.
Mikäli haluaa ruokkia kissaa luonnonmukaisella ravinnolla, suosittelee Taponen käyttämään sellaista märkäruokaa, joka ei sisällä kasviperäisiä raaka-aineita.
- Kasviperäiset raaka-aineet eivät kuitenkaan kohtuullisina pitoisuuksina ole kissalle yksiselitteisesti haitallisia, vaikka luonnollinen ravinto ei niitä sisälläkään.
Sokeri ei kuulu kissan ruokavalioon
Taponen painottaa, että kissa ei tarvitse tärkkelystä ja sokeria ruokavalioonsa sillä niitä ei ole myöskään luonnollisessa ravinnossa.
- Toisaalta kissankin elimistö tuottaa tärkkelystä ja sokereita hajottavia ruuansulatusentsyymejä, tosin vähemmän kuin esimerkiksi koiran elimistö. Kissa pystyy hajottamaan niitä kohtuullisissa määrin. Tärkkelyksestä kissa saa energiaa, kuten myös proteiinista ja rasvasta. Sokeria käytetään kissanruuissa vain hyvin pieniä määriä rehuteknisistä syistä.
- Kissanruoka voi olla ihan kelvollista ja täyttää kissan ravitsemukselliset tarpeet, vaikka se sisältäisi viljaa, kunhan sitä ei ole liikaa, ja proteiinia ja rasvaa on riittävästi. Kasviperäiset raaka-aineet ovat halvempia kuin eläinperäiset, mikä näkyy tuotteiden hinnassa.
Myöskään makua ei tule unohtaa. Taposen mukaan hyvä maku on laatua ja yleensä kissat pitävät lihan ja rasvan mausta.
- Kissa jättää ruoan syömättä, mikäli se ei siitä pidä.
Kissat voivat jäädä myös helposti koukkuun tiettyyn ruokaan.
- Kissat ovat varsin tarkkoja siitä, mitä syövät, ja ne voivat helpostikin tykästyä johonkin tiettyyn ruokaan ja haluta syödä vain sitä ja kieltäytyä muusta. Kissat pitääkin jo heti pennusta totuttaa monenlaiseen ruokaan.
Laadukasta kissanruokaa ei suinkaan tarvitse lähteä hakemaan erikoisliikkeistä tai eläinlääkäriltä.
- Marketeista löytyy hyviä kissanruokia, ja pitää löytyäkin. Onhan se hassu ajatus, että muun perheen ruuat saa marketista, mutta kissanruuat pitää ostaa erikoisliikkeestä tai peräti eläinlääkäriltä.
Taposen mukaan tuoteselosteita vertaamalla ei voi todeta, että marketissa myytävät kissanruuat olisivat huonompia kuin erikoisliikkeissä tai eläinlääkärin kautta myytävät.
- Jos hyvänä laatuna pidetään sitä, että ruoka ei sisällä kasviperäisiä raaka-aineita, kannattaa keskittyä märkäruokiin ja lukea tuoteselosteet tarkasti.
Taposen mukaan kissan ruokinta on helpointa käyttämällä täysravintoja ja mieluummin märkä- kuin kuivaruokaa. On myös hyvä vaihdella useampia erilaisia ruokia eri päivinä ja ruokintakerroilla. Täysravinnon lisäksi kissalle voi hyvin antaa myös vaikkapa lihaa tai kalaa, ja erityisesti, mikäli kissa muuten syö pääasiassa kuivaruokaa.
Vääränlainen ruokinta voi johtaa terveysongelmiin
Taponen kertoo, että kissojen yleisimmät ruokintaan liittyvät vaivat ovat ylipaino ja virtsakivet.
Virtsakivien muodostumisen osasyy voi olla hiilihydraatteja sisältävä ruoka, jolla on taipumus nostaa virtsan pH:ta, mikä vaikuttaa virtsan kiteytymiseen. Myös ruuan kivennäistasapaino voi vaikuttaa, jos fosforia tai magnesiumia on paljon suhteessa muihin kivennäisaineisiin.
Esimerkiksi kuivaruoka voi aiheuttaa kissalle virtsakivien muodostumisen riskin, jos kissa ei juo tarpeeksi. Kissaeläin on kotoisin kuivilta seuduilta ja metsästävä kissa saa suurimman osan tarvitsemastaan nesteestä saaliseläimistä, joten kissalla on heikko janontunne. Kissa saattaa myös olla todella tarkka siitä, mistä se haluaa juoda. Se ei esimerkiksi halua, että vesikuppi on ruoka-astian vieressä.
- Kissaa kannattaa houkutella juomaan sijoittamalla useita erilaisia juoma-astioita eri paikkoihin.
- Märkäruoka on kissalle siis parempi vaihtoehto kuin kuivaruoka. Kuivaruuassa on aina kasviperäistä raaka-ainetta ja sen myötä hiilihydraatteja. Märkäruuista osassa on vain eläinperäisiä raaka-aineita, osassa myös kasviperäisiä, Taponen kertoo.
Sisäkissat ovat pääsääntöisesti epäaktiivisia, mutta monet omistajat saattavat silti pitää jatkuvasti ruokaa saatavilla. Taponen muistuttaakin, että kissa tarvitsee useamman aterian päivässä, mutta kolme ateriaa riittää hyvin.
- Moni sisäkissa viettää paljon aikaa paikallaan, syö usein jatkuvasti tarjolla olevia kuivaraksuja eikä juo tarpeeksi. Virtsa pyrkii konsentroitumaan ja kiteytymään, mistä seuraa virtsakiviä.
Kissan käytöksestä tai ulkonäöstä on mahdollista havaita, mikäli ruokinta on epätasapainossa. Taponen kuitenkin painottaa, että se riippuu täysin siitä, millä tavalla ruokinta ei ole optimaalinen ja mitä kissan ravinnosta kenties puuttuu.
- Jos kissa on virkeä, normaalipainoinen, sillä on kiiltävä karva, se syö hyvin, pissaa normaalisti ja uloste on kiinteää, ei tarvitse epäillä, että ruokinnassa olisi vikaa. Jos näin ei ole, voi syy olla ruuassa, mutta kissassa voi hyvin olla myös muuta vikaa ja se tulee viedä eläinlääkärin tutkittavaksi erilaisten sairauksien poissulkemiseksi.
Taposen jutussa viittaamaan tutkimukseen pääset tutustumaan halutessasi tarkemmin täältä.
Lue myös: Kissa ei pärjää pakkasessa - HESY:ltä tärkeä muistutus kissanomistajille
