Kuva: Ismo Pekkarinen / AOP
Suomen luonnon tilasta raportoitiin Euroopan komissiolle: valtaosaksi epäsuotuisa, jopa huono
Raportti tehdään asiantuntijoiden toimesta kuuden vuoden välein.
Suomen luonnon tila on valtaosaksi epäsuotuisa. Näin todetaan tuoreessa arviossa, jonka Suomi on toimittanut Euroopan komissiolle. Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan raportti kattaa Suomen luonnon lajien ja luontotyyppien tilanteen vuosilta 2019–2024.
Raportti on osa Euroopan unionin luonto- ja lintudirektiivien toteutusta. Direktiivit muodostavat perustan luonnon ja sen monimuotoisuuden suojelulle jäsenmaissa ja ohjaavat niiden luonnonsuojelutoimia. Valtioiden on raportoitava luontotyyppien ja lajien tilasta ja kehityksestä aina kuuden vuoden välein.
Raportoinnissa käytetään neljää suojelutasoluokkaa, jotka ovat suotuisa, epäsuotuisa (riittämätön), epäsuotuisa (huono) sekä tuntematon. Monet raportin tuloksista kasvattavat huolta.
Ympäristöministeriön tiedotteessa kerrotaan, että useimmat Suomen luontotyypeistä ovat epäsuotuisassa tilassa. Suojelutasot ovat huonontuneet edelliseen vuoden 2019 arviointiin verrattuna. Itämeren alueen kaikkien luontotyyppien suojelutaso on huono.
Lisäksi usean lajin kehityssuunta on huono. Muun muassa isoapollon ja pikkuapollon taantuminen on jatkunut entisestään. Tämän vuoksi ne luokitellaan nyt huonoimpaan suojelutasoluokkaan. Meressä elävä harjus on huonoimmalla suojelutasolla, ja sen kehityssuunnan arvioidaan heikkenevän entisestään.
Itämerennorpan tilanne on paranemassa, mutta ympäristöministeriön mukaan sen suojelutaso on edelleen koko merialuetta tarkasteltaessa riittämätön. Lintuja taas pesii Suomessa kuusi prosenttia vähemmän vuoden 2019 raportointiin verrattuna, tuloksista ilmenee.
Suomen luonnosta kuullaan myös toiveikkaita uutisia
Raportista voi löytää myös jotain positiivista. Sen mukaan esimerkiksi Ylä-Lapissa tilanne on eteläistä Suomea parempi. Yleisesti ottaen paranevaa kehitystä tunnistettiin kahdella luontotyypillä, merenrantaniityillä ja variksenmarjadyyneillä. Syynä on näiden luontotyyppien kunnostuksen onnistuminen.
Myös eläinten parissa nähdään toivon pilkahduksia. Metsähallituksen mukaan naalin tilanne on parantunut edellisen raportointikerran jälkeen. Tästä kertoo muun muassa se, että naalit ovat palanneet pesimään Suomeen.
- Suomessa on pesinyt 3–4 naaliparia vuodesta 2022 lähtien, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jukka Ikonen kertoo Metsähallituksen Luontopalvelujen tiedotteessa.
Saimaannorppakanta on kasvanut lähes 500 yksilöön suojelutoimien ansiosta. Useat norpat ovat palanneet pesimään alueille, joilta ne ovat aiemmin hävinneet ihmisten toiminnan seurauksena. Pelkkään juhlaan ei kuitenkaan ole aihetta.
- Ilmastonmuutoksen aiheuttama lisääntynyt poikaskuolleisuus sekä kalastuksen aiheuttama pyydyskuolleisuus hidastavat kannan elpymistä ja voivat jopa pysäyttää populaation kasvun, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila arvioi Metsähallituksen tiedotteessa.
Suomen raportti kattaa 68 luontotyyppiä, 139 lajia tai lajiryhmää sekä 255 lintulajia. Ympäristöministeriön mukaan raportin laadintaan osallistui noin sata tutkijaa ja asiantuntijaa eri tutkimuslaitoksista ja organisaatioista, muun muassa Metsähallituksen Luontopalvelusta.
Lue myös: Sinilevää voi edelleen esiintyä paikoittain jopa runsaasti - syynä leuto syksy
Lue myös: Maastoon tiputetaan raivotaudin syöttirokotteita - ei pidä koskea
Lue myös: Alkaako talvi aikaisin vai myöhään? Foreca antoi ensimmäisen ennusteen loppuvuoden säästä
Lähde: Ympäristöministeriö, Metsähallitus
