Olet saattanut kuulla termin “turvaruoka”, mutta tiedätkö, mitä se tarkoittaa?
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku kertoo Turvaruoka-ohjeistuksessaan turvaruoan olevan terveydellisin perustein myönnettävä erityisruokavalio koulu- ja päiväkotiruokailussa.
– Turvaruokaa voidaan antaa kasvun ja kehityksen tueksi lapsille, joilla on vakavia syömisen haasteita ja jotka eivät pysty syömään tarjolla olevia ruokia. Turvaruoka takaa riittävän ravinnon- ja energiansaannin päivän aikana, jolloin myös oppiminen ja toimiminen koulussa ja päiväkodissa onnistuu.
Lue myös: Nainen laittoi rintamaitoaan leivonnaisiin, joita myi koulun myyjäisissä – nettiviha repesi
Lue myös: Jennifer, 36, imettää omaa kumppaniaan: "Me molemmat nautimme siitä"
Lapsen syömisongelmien taustalla saattaa olla esimerkiksi aistiherkkyyttä, neurokirjon piirteitä, ruokahalua huonontava ADHD-lääkitys tai syömisen välttämis- ja rajoittamishäiriö eli ARFID.
Turvaruoka on ruokaa, jota lapsi haluaa ja pystyy syömään aina. Sitä tarjotaan normaalilla ruokalistalla olevien aterioiden rinnalla, ja sen tarkoituksena on pyrkiä monipuolistamaan ja laajentamaan lapsen ruokavaliota vähitellen.
Uusiin ruokalajeihin tutustuminen onnistuu todennäköisemmin, kun lapsen energiatasot ovat riittävät. Nälkäisenä uuden opettelu sakkaa.
Ruukku ry:n toiminnanjohtaja Silja Varjonen kertoo Ylen artikkelissa, että turvaruokien kysynnän kasvua saattaa selittää esimerkiksi ADHD-diagnoosien kasvanut määrä. Neurokirjon lapsilla ongelmat syömisessä ovat yleisempiä kuin neurotyypillisillä lapsilla.
Lue myös: ADHD yleistyy lasten ja nuorten keskuudessa – asiantuntijoilla huoli hyvinvointialueiden eroista
Lue myös: 1-vuotiaan lapsen ruokavaliolla vaikutus tulehduksellisen suolistosairauden riskiin, kertoo tutkimus
Toinen kasvua selittävä tekijä saattaa Varjosen mukaan olla myös lisääntynyt tieto ARFID-syömishäiriöstä.
Duodecimin mukaan ARFID lisättiin syömishäiriödiagnoosien psykiatriseen DSM-5-tautiluokitukseen vuonna 2013.
Syömisen erityispiirteet, ruoan aistittaviin ominaisuuksiin tai syömisen seurauksiin liittyvät pelot tai vähäinen ruokahalu rajoittavat ARFID-lasten syömistä niin paljon, että kasvu, painonkehitys tai ravitsemustila häiriintyvät tai syömisen rajoittuneisuus aiheuttaa huomattavaa psykososiaalista haittaa.