Suomalaisessa tutkimuksessa on otettu merkittävä askel kohti läpimurtoa MS-tautin hoidossa.
Helsingin yliopistossa tehty väitöskirjatutkimus osoittaa, että hermoston vaurioiden korjaamista voidaan mahdollisesti tehostaa kahden uuden lääkemolekyylin avulla.
Kyseessä on tärkeä edistysaskel sairaudessa, johon ei toistaiseksi ole olemassa hermovaurioita korjaavaa hoitoa.
Lue myös: Pahinta mitä voit tehdä terveydellesi – moni tekee ajattelematta päivittäin
Lue myös: Kobra luikerteli turistin lahkeesta sisään – hotellin matelijaesitys päättyi traagisesti
MS-tauti on nuorten aikuisten yleisin krooninen neurologinen sairaus, ja Suomessa sitä sairastaa noin 13.000 ihmistä. Taudissa elimistön oma immuunijärjestelmä tuhoaa hermosoluja suojaavaa myeliinituppea, mikä heikentää hermoston toimintaa ja voi aiheuttaa esimerkiksi liikkumisvaikeuksia, näköhäiriöitä ja pysyviä neurologisia oireita.
Nykyiset hoidot keskittyvät pääasiassa hillitsemään tulehdusta ja immuunijärjestelmän ylireaktiota, mutta jo syntyneitä hermovaurioita ne eivät pysty korjaamaan.
Tutkijat ovat pitkään pyrkineet löytämään keinoja käynnistää remyelinaatio eli prosessi, jossa hermosolujen suojakerros palautuu. Tässä on kuitenkin toistaiseksi epäonnistuttu kliinisissä tutkimuksissa.
Väitöskirjatutkija Tapani Koppinen onnistui tutkimuksessaan löytämään kaksi erilaista lähestymistapaa, jotka tuottivat lupaavia tuloksia. Toinen lääkemolekyyli vaikuttaa hermosolujen sisäiseen stressireaktioon, joka MS-taudissa estää korjausprosessien käynnistymistä. Kun tätä mekanismia saatiin hillittyä, hermosolujen suojakerros alkoi uusiutua tehokkaammin.
Toinen löydös kohdistuu arpikudokseen, joka muodostuu vaurioituneille alueille ja estää hermoston korjaantumista. Muokkaamalla tätä kudosta toisella lääkemolekyylillä tutkijat pystyivät edistämään hermosolujen toipumista.
Lue myös: Pierun haistamisella yllättävät terveyshaitat – pahimmillaan sekoittaa koko kehon
Lue myös: Uusi tutkimus: läheisen äkillinen kuolema voi vaarantaa terveyden vuosiksi
Yllättävää oli, että täysin eri mekanismeihin perustuvat hoitotavat johtivat samankaltaiseen lopputulokseen. Hermoston suojakerros palautui ja tulehdus väheni.
Tutkimus on toistaiseksi tehty eläin- ja solumalleissa, joten sen soveltaminen ihmisiin vaatii vielä lisätutkimuksia. Tutkijat pitävät tuloksia kuitenkin lupaavina ja toivovat, että lääkemolekyylit etenevät tulevaisuudessa kliinisiin kokeisiin.
Onnistuminen voisi tarkoittaa ensimmäisiä hoitoja, jotka eivät vain hidasta MS-tautia, vaan myös korjaavat sen aiheuttamia vaurioita.