Tuoreen tutkimuksen mukaan naisten taloudellinen asema on heikompi kuin aiemmin on arvioitu.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, London School of Economics and Political Science ja Utahin yliopisto tekivät yhdessä tutkimuksen, jonka selvitys paljastaa, että niin sanottu naisen euro onkin paljon oletettua vähemmän.
Tutkimuksen mukaan naisen euro onkin todellisuudessa vain noin 60 senttiä miehen eurosta, kun huomioidaan palkkaerojen lisäksi myös elinkustannukset.
Lue myös: Opettaja paljasti palkkansa somessa – summa sai kommentoijat miettimään alan vaihtoa
Aiemmin on puhuttu noin 80 sentin naisen eurosta, joka perustuu palkkaeroihin. Uuden tutkimuksen mukaan ero kasvaa merkittävästi, koska naisille suunnattuja tuotteita ja innovaatioita on vähemmän.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että naiset joutuvat maksamaan enemmän tuotteista, jotka eivät ole yhtä hyvin heidän tarpeisiinsa suunniteltuja.
Tutkijoiden mukaan ongelman taustalla on selkeä sukupuolivinouma innovaatioissa. Suurin osa keksijöistä ja tuotekehittäjistä on miehiä, ja ihmiset kehittävät usein ratkaisuja omiin tarpeisiinsa. Kun miehiä on enemmän innovaattoreina, myös tuotteet palvelevat enemmän miehiä.
Naisten vähäinen määrä innovaatioalalla on merkittävä ilmiö. Suomessa vain noin kahdeksan prosenttia patentti-innovaattoreista on naisia.
Lue myös: Kelan etuuksia käytetään väärin – näissä tapauksissa rikoksen tunnusmerkistö täyttyy
Lue myös: Ohhoh! Lähes kaikilla yli 40-vuotiailla havaittiin magneettikuvissa sama muutos – ei aina oireile
Naispuoliset innovaattorit luovat tuotteita, joiden käyttäjissä on keskimäärin enemmän naisia kuin miehiä. Innovoinnin historiasta löytyykin useita naisten keksimiä asioita, kuten astianpesukone, paloturvallinen kuitu sekä Kevlar.
”Jos yksikään mies ei kehitä astianpesukonetta, keksin sen itse”, astianpesukoneen keksijä Josephine Cochrane on väitetysti sanonut.
Tutkijoiden mukaan naisten pääsyä innovaatioaloille pitäisi helpottaa, sillä se hyödyttäisi sekä yksilöitä että taloutta laajemmin. Lopulta se voisi kaventaa myös arjessa näkyvää taloudellista epätasa-arvoa.