Suomessa syödään ruisleipää enemmän kuin missään muualla maailmassa.
Keskimäärin suomalainen popsii ruisleipää noin 15 kiloa vuodessa. Tämä on määrä, joka kertoo enemmän kuin tuhat sanaa suhteestamme tähän happaman raikkaaseen klassikkoon.
Ruisleivän juhlapäivää vietetään Kalevalan päivänä 28. helmikuuta, eikä ajankohta ole sattumaa. Kansallisruoaksikin valittu ruisleipä kulkee käsi kädessä suomalaisen kulttuuriperinnön kanssa.
Lue myös: Uusi Suomi.fi-huijaus johtaa tilin tyhjenemiseen – älä lankea tähän viestiin
Lue myös: ”Täs on nyt jotain liianki tuttua” – Kopioiko Robin Packalenin tuleva sinkku Benjaminia ja Bessiä?
Ruisleipä on ollut osa suomalaisten arkea jo sukupolvien ajan. Koulun näkkileivät, mummolan uunituore limppu ja työeväiden palaleivät herättävät monissa vahvoja makumuistoja.
Ruisleivän suosio ei perustu vain nostalgiaan. Täysjyväinen ruis on todellinen kuitupommi ja tukee sydän- ja verisuoniterveyttä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Lue myös: Tähän kellonaikaan nuori herää lomalla kun saa itse päättää – osa vastauksista yllätti
Ravitsemussuositusten mukaan täysjyväviljaa tulisi nauttia vähintään 90 grammaa päivässä, ja kolmella viipaleella ruisleipää pääsee jo pitkälle. Ei siis ihme, että moni nappaa kaupan hyllyltä juuri sen tumman ja tiiviin vaihtoehdon.
Kotimaisuus on rukiin kohdalla vahva valttikortti. Suomessa rukiin omavaraisuusaste on yli 90 prosenttia, ja syysviljana kasvatettava ruis vaatii viljelijältä tarkkaa ammattitaitoa.
Lähde: Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry