Vuonna 1986 tapahtunut Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus näkyy edelleen suomalaisessa luonnossa, ja erityisesti sienissä.
Tuoreen Säteilyturvakeskusen tutkimuksen mukaan osa ruokasienistä kerää yhä huomattavia määriä radioaktiivista cesiumia.
Vaikka säteilytasot ovat laskeneet vuosikymmenten aikana merkittävästi, erot eri sienilajien välillä ovat edelleen suuria.
Lue myös: IS: Tämä aine voi suurentaa haimasyövän vaaraa – monta tapaa altistua
Lue myös: ”Ei haittaa jos ei pala” – vaarallinen harhaluulo rusketuksesta leviää nuorten keskuudessa
Ruokaviraston suosittelemista ruokasienistä eniten cesiumia keräävät mustavahakas, haaparousku, vaaleaorakas, kehnäsieni ja kangastatti. Vähiten cesiumia kerääviä lajeja ovat punikkitatit, herkkutatit ja ruokasienihaperot.
Myös alueelliset erot ovat selviä. Korkeimmat pitoisuudet on mitattu Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Näille alueille laskeuma aikanaan osui sateiden mukana voimakkaimmin.
Keskimäärin sieninäytteiden pitoisuudet ovat kuitenkin selvästi pienempiä kuin onnettomuuden jälkeen, sillä cesiumin määrä vähenee luonnollisesti ajan myötä.
Lue myös: Ovikameran näky yllätti: isovanhemmat palauttivat hoitoon viedyn lapsen yöllä – syyn moni ymmärtää
Lue myös: Anna: Moni yllättyy oudosta reaktiosta seksin jälkeen – etenkin naisille tuttu ilmiö
Silti tulokset voivat kuulostaa huolestuttavilta. Onko sienestäminen siis riskialtista? STUKin mukaan ei. Suurin osa tutkituista näytteistä jäi selvästi alle suositusrajojen, eikä sienten syöntiä tarvitse rajoittaa missään päin Suomea.
Eniten säteilyä kerääviä sieniä pitäisi syödä noin 12 kiloa, jotta säteilyannos vastaisi edestakaista lentomatkaa Helsingistä New Yorkiin. Käytännössä normaali sienensyönti on siis turvallista.
Tutkimus perustuu laajaan aineistoon, johon osallistui satoja suomalaisia sienestäjiä ympäri maan.