Air Quality, Atmosphere & Health -tiedelehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa väitetään, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu ei ole havaittavissa ainoastaan ympäristössä, vaan mahdollisesti suoraan ihmisten veressä.
Tutkijat analysoivat yhdysvaltalaisen NHANES-väestötutkimuksen aineistoa vuosilta 1999–2020 ja havaitsivat muutoksia happo-emästasapainoon liittyvissä veriarvoissa. Samalla ajanjaksolla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousi merkittävästi.
Kun hengitämme ilmaa, jossa on enemmän hiilidioksidia, se liukenee vereemme ja muuttuu bikarbonaatiksi. Bikarbonaatti auttaa pitämään veren happamuuden tarkasti säädellyllä tasolla.
Lue myös: Suomalainen läpimurto voi mullistaa polttomoottorit – ”kyseessä voi olla todellinen pelinmuuttaja”
Nousseet hiilidioksidipitoisuudet voivat näkyä veressä bikarbonaatin nousuna ja mineraalien laskuna. Muutokset olivat kuitenkin vielä normaalin viitealueen sisällä eivätkä terveydelle vaarallisia.
Veren bikarbonaattitasot nousivat tutkimusjakson aikana noin seitsemän prosenttia, ja samaan aikaan kalsiumtasot laskivat kaksi ja fosforitasot seitsemän prosenttia. Yksi mahdollinen selitys on, että keho saattaa käyttää luuston mineraaleja happamuuden tasaamiseen.
Mallinnuksen perusteella keskimääräinen bikarbonaattitaso voisi lähestyä nykyisen viitealueen ylärajaa noin vuoteen 2076 mennessä, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu jatkuu nykytahtia. Vaikka veren bikarbonaatin nousu kulkee rinnakkain ilmaston hiilidioksidipitoisuuden kanssa, tutkimus ei osoita suoraa syy–seuraussuhdetta.
Tutkijat korostavat, että kyse on väestötason havainnoista eikä yksittäisten ihmisten terveydelle välittömästi vaarallisesta muutoksesta. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että pitkäaikainen altistuminen kohonneelle hiilidioksidipitoisuudelle saattaisi aiheuttaa hienovaraisia fysiologisia muutoksia.
Lue myös: Valtava merialue menettää suolapitoisuuttaan – voi aiheuttaa globaalin ketjureaktion
Lähde: ScienceAlert