Tuore OECD:n ja European Observatory on Health Systems and Policies -seurantalaitoksen maaraportti maalaa Suomesta kuvan digitaalisena edelläkävijänä, jolla on silti vaikeuksia taata peruspalvelut kaikille tasapuolisesti. Vaikka Suomi on monessa asiassa kärkeä, hoitoon pääsyn takkuilu pudottaa meidät tärkeän tilaston hännille.
Vuonna 2024 12,4 prosenttia hoitoa tarvinneista suomalaisista jäi ilman palveluja. Tämä on EU:n toiseksi korkein luku, ja vain Kreikassa tilanne on huonompi.
Erityisesti pienituloiset ovat vaarassa. Heidän riskinsä jäädä ilman hoitoa on lähes kaksinkertainen muihin verrattuna.
Vuoden 2025 alussa tulleet asiakasmaksujen korotukset pelottavat asiantuntijoita. Ne saattavat karkottaa juuri niitä, jotka tarvitsisivat hoitoa eniten.
Suomen ongelmiin kuuluu myös lääkäreiden määrä. Näitä ammattilaisia on Suomessa vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin, ja he jakautuvat epätasaisesti eri puolille maata.
Positiivisiakin seikkoja on. Suomalaiset osaavat käyttää verkkopalveluja, ja lähes 75 prosenttia kansalaisista tarkasteli terveystietojaan verkossa. Digiklinikat ovat jo ensisijainen reitti ammattilaisen pakeille kaikilla hyvinvointialueilla.
Suomi on myös kärkeä syöpäseulonnoissa, antibioottien käyttö on vastuullista ja ihmiset liikkuvat enemmän ja tupakoivat vähemmän kuin muut EU-kansalaiset. Sairauksien hoidolla vältettävissä oleva kuolleisuus jatkaa laskuaan, mutta alkoholiperäisiin syihin, itsemurhiin ja tupakointiin liittyvä kuolleisuus on Suomessa edelleen korkea.
Huolenaiheiksi nousevat vielä nuorten mielenterveysongelmat ja kasvava ylipaino. Lisäksi hyvinvointialueiden talous ei ole parhaalla tolalla, ja se vaarantaa palvelujen jatkuvuuden.
Lähde: THL, Lääkärilehti