Kuva: Shutterstock

Tänään vietetään aprillipäivää - tiedätkö, mistä kujeiluhistoria on lähtöisin?

01.04.2019 11:45 - Katariina Auvinen

Päivän historia juontaa syvälle.

Miksi meillä on päivä, jolloin saa hyväksyttävästi valehdella ja juksata ihmisiä? 1. huhtikuuta on nimetty aprillipäiväksi, jolloin toisia voidaan vedättää leikkimielisesti. Aprillipäivän historia juontaa juurensa jo tietojen mukaan 1500-luvulle. 

1500-luvun loppupuolella Ranskassa siirryttiin greogriaanisen kalenterin käyttöön. Ranskan kuningas oli huomannut maakuntaa kierrellessään, että eri hiippakunnissa vietettiin eri aikoja, joten asia päätettiin yhtenäistää. Kun kalenteriin siirryttiin huhtikuun alussa, se antoi Ranskassa hyvän mahdollisuuden kiusoitella niitä, jotka eivät hyväksyneet uutta kalenteria tai jopa huijata niitä ihmisiä, jotka eivät tienneet uudistuksesta. 

Aprillipäivä on kuitenkin vakiintunut ympäri maailman. Esimerkiksi Englannissa se oli yleisesti tunnettu jo 1700-luvulla, eikä sen sinne rantautumisen historiasta ole tarkkaa tietoa. Voi olla, että jo antiikin aikaisessa Roomassa saatiin sykäys aprillipäivän viettoon, koska tuolloin vietettiin hilaria-juhlaa, jolloin ihmiset pukeutuivat valeasuihin ja huijasivat toisiaan. 

Suomeen aprillipäivän kerrotaan rantautuneen Ruotsin kautta 1700-luvulla. 

Aprillipilojen juuret ulottuvat siis syvälle historiaan. Monet sanomalehdet ovat ottaneet tavakseen julkaista huijausuutisen pilailutarkoituksessa. Yksi tunnetuimmista pilauutisista oli ehkä BBC-julkaisun tekemä aprillipila vuonna 1957. Tuolloin BBC julkaisi uutisen, jonka mukaan sveitsiläiset maatilalliset ovat saaneet ennätyssadon spaghettia. Kuvassa nähtiin, kuinka paikalliset poimivat pellolta nuudelia. Uutinen levisi kulovalkean tavoin ja monet uskoivat asian olevan totta. 

Lue myös: Älä lankea Twitter-pilaan! Moni on sulkenut vahingossa oman tilinsä

Lähde: History 

Suosittelemme

Kilpailut

Uusimmat