Psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen suomii tuoreessa teoksessaan Itsekkyyden aika: Miten yltiöyksilöllinen kulttuurimme sai meidät voimaan pahoin (WSOY) kovin sanoin nykyajan yksilökeskeistä kulttuuria.
Hänen mukaansa nykyään normaaleina ja jopa tavoiteltavina pidetyt piirteet luokiteltiin aiemmin kuuluvaksi narsistiseen persoonallisuushäiriöön. Nykyään ei enää hätkähdetä käytöstä, josta olisi 70-luvulla saanut diagnoosin.
Lue myös: Tunnista elämäsi vaikeat tyypit – opi käsittelemään narsistia, uhria ja marttyyria
Lue myös: Löydä oma ainutlaatuisuutesi – 6 helppoa askelta itsevarmuuden kasvattamiseen
Keltikangas-Järvisen mukaan nykyajan minäminä-ihminen keskittyy ensisijaisesti itseensä.
– Hänen tulee pitää kiinni oikeuksistaan, hänen pitää saada olla ihmissuhteissa oma itsensä, kompromisseihin hänen ei tule taipua.
Hänen mielestään ihmissuhteet ovat muuttuneet yhä enemmän hyötysuhteiksi, joiden kuuluu toimia oman itsetunnon vahvistajina ja oman mielihyvän lähteinä. Hän näkee, ettei omien tunteiden ilmaisussa tarvitse enää huomioida muita.
Emeritaprofessori sanoo, että nykyaikaan kuuluu loukkaantumisherkkyys.
– Krooninen mielensä pahoittaja on eräs nyky-yhteiskunnan tunnistettava edustaja.
Lue myös: Kuinka narsistinen olet? Tee psykologin laatima testi
Lue myös: Toisinaan on hyvä olla itsekeskeinen – 10 tilannetta
Hän ei allekirjoita nykyajan trendiä, jossa häpeää ja syyllisyyttä yritetään korvata itsemyötätunnolla.
– Häpeästä ja syyllisyydestä eroon pääseminen tarkoittaisi ryhtymistä psykopaatiksi, jolla ei ole näitä tunteita.
Keltikangas-Järvisen mukaan toksinen positiivisuus voi olla tutkimusten perusteella mielenterveyden riskitekijä. Hän uskoo sen antavan maailmasta valheellisen kuvan.
– Mahtava, vaikuttava, upea, koskettava ovat adjektiiveja, joilla kuvataan ihan tavallisia arjen kokemuksia.
Lue myös: Onko lähipiirissäsi narsisti? Tarkkaile näitä tuntomerkkejä!
Lue myös: Epäiletkö tutullasi luonnehäiriötä? Helppo testi paljastaa, oletko oikeassa
Mikäli negatiivisia tunteita yritetään kaiken aikaa mitätöidä ja uskotaan, että pelkkä oikea asenne kadottaa ongelmat ja alakulon, on kyse toksisesta positiivisuudesta.
Jos onnellisuuden tavoittelu hämärtää elämän realiteetit ja pettymystensietokyky sekä sinnikkyys kohdata vaikeuksia heikkenevät, yltiöpositiivisuus on haitallista.