”Se, että olen kuollut, on ihan perseestä. Se on niin perseestä, ettei sille löydy sanoja. Mutta olen silti aivan helvetin onnellinen, että sain elää elämän, joka oli niin täynnä iloa, energiaa ja upeita ystäviä. Voin sanoa täysin rehellisesti, että en kadu mitään. Käytin jokaisen energianrippeenikin siihen, että eläisin täysillä. Haluankin kiittää kaikkia teitä ystäviäni tästä aivan uskomattomasta elämästä, jonka elin.
Olkaa kilttejä ja kertokaa tyttärelleni Briannalle minusta tarinoita. Kertokaa hänelle, kuinka paljon rakastin häntä ja kuinka ylpeä olin hänestä – aina. Ja muistakaakin saada minut kuulostamaan paljon coolimmalta tyypiltä kuin mitä oikeasti olin!
Älkää muistelko minua surullisena, pyydän. Minä helvetti soikoon vihaan sitä, kun teen ihmiset surulliseksi. Sen sijaan muistelkaa kaikkia mahtavia hetkiä, joita me koimme yhdessä. Muistakaa, että me koimme yhdessä kaikkea USKOMATONTA. Älkää jääkö märehtimään, vaan yrittäkää hymyillä ja nauraa kaikille niille upeille muistoille, joita meistä yhdessä on!
Haluan vielä puhua miehestäni Jeffistä, Tosirakkautta todella on. Sielunkumppaneita todella on. Jeff oil paitsi minun paras ystäväni, myös elämäni rakkaus ja olen suunnattoman kiitollinen, että sain viettää hänen kanssaan yli kymmenen elämäni viimeistä vuotta. Jeff on universumin paras aviomies. Siinä, missä moni mies olisi juossut karkuun, ei Jeff ikinä edes epäröinyt. Hän seisoi rinnallani loppuun asti.
Älkää sanoko, että hävisin syövälle. Kyseessä ei ollut taistelu. Ei, tämä on vain elämää. Ja välillä elämä on julman arvaamatonta ja epäreilua, mutta niin se vain menee. En minä hävinnyt syövälle. Itse asiassa koen voittaneeni, sillä elin monta vuotta syövän kanssa. Muistakaa mieluummin se.
Vihaan hyvästejä ja vihaan sitä, jos teen jonkun surulliseksi. Siksi onkin vaikea päättää tämä kirje. Toivon, että ajan kanssa voitte muistella minua ilman kyyneliä, pelkästään nauraen tai hymyillen. Koska loppupeleistä fakta on, että perkele sentään minulla oli henkeäsalpaavan upea elämä.”
Lähde: Metro