Kuva: All Over Press / Timo Korhonen
Nuorena uransa lopettanut Maria Huntington: "En mennyt perinteistä polkua ja se on ärsyttänyt"
Huntington kertoo, että urheilijan epäonnistuessa tukea ei ole saatavilla tarpeeksi.
Entinen yleisurheilun seitsenottelija, Maria Huntington, 28, lopetti uransa kaksi vuotta sitten. Huntington kertoo, että hän sai osakseen paheksuntaa lopettaessaan huippu-urheilun suhteellisen nuorena.
Huntington kertoo Esko Eerikäisen Sunnuntaibrunssi-podcastissa, että uran lopettaminen oli lopullinen päätös ja omasta itsestä lähtöinen.
- Se on ollut välillä raivostuttavaa takoa muiden mieleen se, että halusin lopettaa. Mulla oli muita unelmia elämässäni, Huntington kertoo.
Huntington koki, että hän oli jo saanut urheilu-uralta sen, mitä sillä hänellä oli tarjottavana.
- Koin aidosti, että en olisi enää pystynyt parantamaan ennätystäni. En tiedä mistä se kumpusi, mutta jotenkin tiesin, että en enää pysty tämän parempaan ja musta on niin paljon annettavaa muualle.
Huntington oli 26-vuotias, kun hän lopetti uransa ja se tuntui ärsyttävän muita ihmisiä.
- Minun olisi pitänyt kitua 35-vuotiaaksi asti, kunnes olisin ollut niin vaivainen tai niin monta huonoa kautta peräkkäin, että ihmiset olivat olleet, että lopettaisi jo.
- En mennyt perinteistä polkua ja se on ärsyttänyt, että miksi lopetin jo 26-vuotiaana.
Huntington mukaan suomalaiset ovat urheilijan tukena silloin kun menestystä tulee, mutta urheilijan epäonnistuessa käännetään takkia ja tukea ei ole saatavilla.
- Se on todella raadollista. On hirveetä palata, vaikka arvokisoista kotiin, missä olet epäonnistunut.
Jopa kauppaan meneminen on hävettänyt.
- On sellainen olo, että kaikki kattoisi muka sua, että olet täydellisen epäonnistunut ihmisenä kaikin tavoin. Totta kai se on myös oman pään sisällä luotu, mutta ei sitä tukea myöskään tule hirveästi muualta.
"Sä oot lopulta tosi yksin"
Huntington kertoo, että etenkin yksilöurheilijat ovat todella yksin eikä kukaan varsinaisesti opeta, miten esimerkiksi kritiikkiä otetaan vastaan. Yksilöurheilijat ovat yleensä koko tiimin johtajia, jotka kokoavat valmentajat, huoltajat ja kaikki muut ympärilleen.
- Sulla on tosi nuorena ihan älytön vastuu. Toisaalta se on opettanut. Koen, että urheilu-ura opetti mua johtamaan tietyllä tavalla tiimiä.
- Jouduin kantamaan jo nuoresta lähtien vastuuta koko tiimin toiminnasta. Olin se, joka oli yhteydessä kaikkiin. En saanut niin paljon apuja muualta.
Huntington korostaa, että ultimaattiselle huipputasolle mentäessä apua on enemmän saatavilla, mutta sitä tarvittaisiin jo paljon nuoremmalla iällä.
- Nimenomaan ne nuoret, jotka kaipaisivat sitä apua 18–20-vuotiaista eteenpäin, niin tosi monet on omillaan.
Haastattelun voit kuunnella kokonaisuudessaan alta. Jos linkki ei näy, löydät haastattelun myös täältä.
Voice.fi ja Radio Nova ovat osa Bauer Mediaa.
Lue myös: Helsinki tavoittelee yleisurheilun EM-kisoja 2030
Lue myös: Lotta Harala suomalaisten olympiamenestyksestä: 'En näe tätä mahalaskuna ja järkyttävänä shokkina'
