”Meidän muksu on siinä iässä, että hän on juuri oppinut kävelemään ja opettelee oman kroppansa hallintaa. Siitähän seuraa tietysti kellahduksia, muksahduksia ja välillä kompastutaan maton reunaan ja kaadutaan lelumopolla. Minusta on ihanaa, että syliin pääseminen lohduttaa lasta.”
”On myös hienoa nähdä lapsen riemu, kun leikimme ja laulamme yhdessä. Se, kun näet hänen nauttivan hetkestä – ne ovat sellaisia asioita, jotka jäävät mieleen ja joita kirjoitan vauvakirjaan.”
”Äidinrakkauteen ei voi valmistautua etukäteen. On valtavan suuri asia, että elämässäsi on pieni ihminen, joka on täysin riippuvainen sinusta. Lapsen ei silti välttämättä tarvitse olla biologinen. Monet adoptoivat lapsen tai antavat sijaiskodin sitä tarvitsevalle lapselle.”
”Vaikka muistan omasta lapsuudestani esimerkiksi kaikki hauskat huvipuistopäivät, niin muistan myös ne hetket, jolloin olen saanut käpertyä äidin tai isän syliin ja olla vaan. Myös pikkuveljeni saattoi yli kymmenenvuotiaana tulla äidin kainaloon ja pyytää tätä silittämään.”
”Toivon, että myös oma jälkikasvuni uskaltaa tulla lähelle vielä teini-iän kynnyksellä. Silloin yleensä noustaan kapinaan omia vanhempia kohtaan, mutta uskon, että ihminen kaipaa aina äidillistä kosketusta ja silityksiä.”
”Olen aina tiennyt, että haluan äidiksi. Lopullista perheen kokoa en ole ajatellut sen enempää, mutta nyt meille on tulossa toinen lapsi. Olen huomannut esikoisestani, että hän pitää muiden lasten seurasta ja haluaa leikkiä muiden kanssa. Nyt hän saa oman ”painikaverin”.”
”Välillä sen unohtaa, että vanhemmuus on etuoikeus. Kaikille sitä onnea ei suoda. Sen takia pitäisi muistaa, että lapsia saadaan, niitä ei tehdä.”
Pääset lukemaan aiemmat Rakkaudesta-artikkelit täältä.