Kuva: Fotolia
Kirje minulle itselleni: "Vaikka maailmasi romahti, selviät siitäkin"
Avoin kirje -sarjassa ihmiset kirjoittavat avoimesti ja rohkeasti asioista, jotka ovat jääneet sanomatta tai kuulematta.
"Minulta minulle.
Hei. Hei sinä, joka olet kokenut niin paljon ongelmia ja vastoinkäymisiä. Sinulle, joka luuli sinä helmikuisena päivänä elämän kääntyvän parempaan päin, kunnes kaikki romahti miljooniksi palasiksi.
Istuit äitisi kanssa lääkärin huoneessa. Et odottanut mitään maailmaa mullistavia uutisia. Kuuntelit lääkärin kertovan, kuinka sinulta puuttuu jotain. Tiesit sen jo kuitenkin. Nykypäivän lääketieteen ansiosta elämäsi pystyisi kuitenkin jatkumaan normaalisti eteenpäin. Kunnes kuulit ne sanat, ne sanat, joihin et ollut varautunut. Sanat jotka tekivät pahimmasta painajaisestasi totta, ja tuntuvat vieläkin epätodellisilta.
Sen muutaman sekunnin ajaksi kaikki pysähtyi. "Valitettavasti et tule koskaan saamaan biologisia lapsia" Olit tuolloin 16-vuotias nuori. Olit aina haaveillut omista lapsista, jo pienestä asti.
Miltä äidistäsikin mahtoi tuntua, kun hän näki ensimmäistä kertaa oman tyttärensä paiskovan tuolin, huutavan ja lyövän seinää, romahtavan totaalisesti? Vietit seuraavat viikot sumussa. Aika kului, mutta jäit jumiin siihen päivään. Kävit mielessäsi uudestaan ja uudestaan tilannetta läpi, elit sen uudelleen joka päivä. Muutuit täysin eri ihmiseksi.
Hei sinä, jonka maailma käännettiin ylösalaisin. Asiat näyttävät jo paremmalta. Naurat ja hymyilet, pidät hauskaa. Elämä sujuu jo melko normaalisti.
Sinä ansaitset hyvää elämääsi. Antsaitset iloa ja onnea. Vaikka mitä vastoinkäymisiä tulee, me kaikki opimme elämään niiden kanssa. Niin opit sinäkin.
Terveisin, Minä"
Lue aikaisemmat Avoin kirje -sarjan jutut tästä.
Lähetä meille avoin kirjeesi osoitteeseen rea.haverinen@bauermedia.fi. Voicen toimitus pidättää oikeuden muokata kirjeitä ja päättää itse niiden julkaisusta. Julkaistut kirjeet julkaistaan aina nimettöminä.
