Kuva: Mikko Räsänen

Niko, 36: "Kuri ja järjestys ovat rakkautta"

02.03.2016 08:45 - Senni Loikala

Rakkaudesta-sarjassa erilaiset ihmiset puhuvat avoimesti ja rohkeasti sellaisistakin asioista, joita ei ole välttämättä tapana sanoa ääneen. Nyt äänessä on Niko.

Rakkaus perheessä

Kuri ja järjestys ovat rakkautta, ehdottomasti. Olen oppinut sen omasta lapsuudenkodistani. Nuorimpana poikana minut on kiistämättä lellitty huomiolla. Isä antoi rajut rajat; ei siinä ollut mitään dramaattista, mutta meillä oli selkeät säännöt.

Olimme joskus Muuramessa asuntovaunulla koko perhe: isä, äiti, neljä poikaa ja koira. Jos joku ei olisi sanonut, että nyt ne monot riviin, niin lomasta ei olisi tullut mitään.

En kestä sitä, jos joku heiluu ruokapöydässä. Minun päässäni rakkautta on se, että olen kiinnostunut, miten 6-vuotias poikani käyttäytyy ruokaillessa. Niin paljon helpompaa olisi olla välittämättä.

Poikani sanoi kerran hienosti, että: ”Isä, sinulla on ohut hermo”. En ole ikinä ihastunut omaan lapseeni niin voimakkaasti, kuin kuullessani tuon lauseen. Hän ei huutanut, että: ”Miksi sinä aina hermostut!” Hän käsitteli harmittavan asian tavalla, joka osui minuun täysillä.

Jos joutuisin kuolemaan nyt, en pystyisi keksimään mitään, mistä olisin jäänyt rakkaudessa paitsi. Mietin vain, miten olisin voinut antaa enemmän rakkauttani. Lapselle annettu rakkaus on aina riittämätöntä. Onkohan kukaan onnistunut antamaan lapselleen tarpeeksi rakkautta?

Kysyin joskus äidiltäni, että missä vaiheessa syyllisyyden tunteesta pääsee eroon. Äitini on kasvattanut neljä hienoa poikaa, joista vanhin on yli 40-vuotias. Äitini vastasi, ettei syyllisyydestä pääse ikinä eroon.

Rakkaus ihmissuhteissa

Olen egoisti, mutta päämääräni on silti saada toinen ihminen nauramaan, hymyilemään ja säteilemään.

Ihastumisen syventymisen rakkaudeksi tunnistaa siitä, kun se rupeaa sattumaan. Ihastuneena näkee vieraasta ihmisestä vain aurinkoisia puolia, mutta tunne murtuu helposti. Rakastuneena näkee myös huonot puolet, mutta rakkautta on vaikea murtaa. Silloin se myös rupeaa sattumaan.

Metsään meneminen on minulle voimavara. Jos luonnossa sattuu vielä olemaan ihminen, jota rakastaa, niin on helppoa jutella asioista ja tarkkailla ympäristöään paremmin.

Monesti puhutaan, että rakkaus on tärkeintä maailmassa. Stand up -koomikkona joudun pohtimaan asiaa myös toisinpäin. Olisiko maailma parempi paikka, jos rakkautta ei olisi ollenkaan? Entä jos elämä olisi vain pintaraapaisu?


Pääset lukemaan aikaisemmat Rakkaudesta-artikkelit täältä.

Kilpailut

Uusimmat