Keväinen katupöly on merkittävä terveysriski erityisesti kaupunkien vilkasliikenteisillä alueilla. Pöly koostuu pääosin jauhautuneesta hiekoitushiekasta, asfaltin ja renkaiden kulumahiukkasista sekä jarrupölystä. Kun kadut kuivuvat, liikenne ja tuuli nostavat tämän hienojakoisen seoksen suoraan hengitysilmaan.
Katupölyltä voi onneksi suojautua. Alla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeet:
- Valitse reitti, joka kulkee hieman kauempana vilkkaista pääväylistä.
- Suosi viheralueita ja rauhallisempia sivukatuja.
- Vältä ulkoilua kuivina ja tuulettomina päivinä, jolloin pölypitoisuudet ovat
- korkeimmillaan.
- Pysäkeillä pyri odottamaan mahdollisimman kaukana ajoradasta tai suojaisassa kohdassa.
- Käytä tarvittaessa FFP2-hengityssuojainta (tehokas suojamaski), jos kuulut riskiryhmään tai oireilet herkästi.
– Katupölyn torjuntaan voidaan käyttää useita keinoja, kuten katujen puhdistusta, nastarenkaiden käytön rajoittamista ja liikenteen hallintaa. Yksittäisen toimenpiteen vaikutus voi olla pieni, mutta yhdistettynä muihin katupölyä vähentäviin ratkaisuihin sillä voi olla merkitystä, ja esimerkiksi nopeusrajoituksen alentaminen koko nastarengaskauden ajaksi voisi vähentää tienpinnan pölykuormaa ja siten ilmaan nousevan pölyn määrää, erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi THL:stä valisti.
Lue myös: Suomessa käynnistyy 100 vuotta kestävä tutkimus – Sauli Niinistö hankkeen suojelijana
Se, miten kaupungissa liikkuu, vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon katupölyä päätyy keuhkoihin. Viralliset mittausasemat antavat usein vain yleiskuvan, mutta todellisuus kadun tasolla voi olla hyvinkin erilainen.
Kävelijät ja pyöräilijät liikkuvat aivan liikenteen nostattaman pölypilven ytimessä. Heidän altistumisensa on usein huomattavasti voimakkaampaa kuin mitä lähimmät ilmanlaadun mittausasemat osoittavat, sillä he ovat suoraan kosketuksissa tuoreeseen, ilmassa leijuvaan katupölyyn.
Pölypitoisuudet ovat korkeimmillaan aivan ajoradan vieressä sijaitsevilla pysäkeillä. Kun bussin tai raitiovaunun ovet avautuvat pysäkillä, suuri määrä katupölyä virtaa sisälle matkustamoon, jolloin altistuminen jatkuu myös matkan aikana.
Katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää ja silmien kirvelyä. Oireille erityisen alttiita ovat astmaa, keuhkoahtaumatautia tai sydän- ja verisuonisairauksia sairastavat. Heillä katupöly voi pahentaa perussairautta ja lisätä hoidon tarvetta.
Lue myös: THL: Nuorten hyvinvointia voi parantaa ilmainen ja helppo keino – jo kerta viikossa auttaa
Lähde: THL