Oulun yliopiston tuore tutkimus on saanut selville, että kivikauden ihmiset arvostivat läheisiään laajemmin kuin pelkkää ydinperhettä.
DNA-analyysit muinaisista haudoista paljastavat, että myös kaukaisemmat sukulaiset olivat merkittävä osa ihmisten elämää jo tuhansia vuosia sitten.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Uppsalan yliopiston kanssa, ja siinä analysoitiin noin 5500 vuotta vanhoja hautoja Ajviden alueella Gotlannissa Ruotsissa.
Tulokset osoittavat, että samaan hautaan haudatut ihmiset eivät useinkaan olleet lähisukulaisia, kuten vanhempia ja lapsia, vaan pikemminkin toisen tai kolmannen asteen sukulaisia, kuten serkuksia.
Tutkijoiden mukaan löydös viittaa siihen, että kivikauden ihmisillä oli tarkka käsitys omista sukulinjoistaan. Samalla se kertoo, että yhteisöissä arvostettiin laajempaa sukulaisverkostoa, ei vain ydinperhettä.
Erityisen kiinnostavia olivat yksittäiset hautalöydöt. Yhdessä haudassa nuoren naisen viereltä löytyi kaksi lasta, jotka olivat keskenään sisaruksia, mutta nainen ei ollut heidän äitinsä.
Toisessa haudassa puolestaan lapsi oli haudattu isänsä kanssa, ja joissakin haudoissa vainajat olivat todennäköisesti serkuksia.
Lue myös: Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu heikentynyt rajusti – toimi näin
Lue myös: Pierun haistamisella yllättävät terveyshaitat – pahimmillaan sekoittaa koko kehon
Tutkimuksessa analysoitiin kymmenen yksilön DNA:ta hampaista ja luista. Menetelmän avulla pystyttiin selvittämään sekä vainajien sukupuoli että sukulaisuussuhteet. Esimerkiksi ensimmäisen asteen sukulaiset jakavat puolet DNA:staan, kun taas serkut jakavat vain noin kahdeksasosan.
Ajviden alue on yksi Skandinavian merkittävimmistä kivikautisista kohteista, ja tutkijat aikovat jatkaa tutkimuksiaan laajemman aineiston parissa. Tavoitteena on saada entistä tarkempi kuva muinaisten metsästäjä-keräilijöiden elämästä, sosiaalisista suhteista ja hautauskäytännöistä.