Työttömän työnhakijan tulee työttömyysturvaa saadakseen täyttää työnhakuvelvoite, joka tarkoittaa useimmiten vähintään neljän työpaikan hakemista kuukausittain.
Työnhakijan tilanteesta riippuen haettavien työpaikkojen määrissä saattaa olla poikkeuksia. Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi työkokemus, koulutus ja työkyky.
Lue myös: Työnantajat pystyvät tunnistamaan tekoälyllä tehdyt työhakemukset – tällaisen kuvan antaa hakijasta
Yleisimmin työnhakijan tulee velvoitteen täyttääkseen hakea vähintään kaksi viikkoa kestävää työsuhteessa tehtävää työtä, johon hän voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä.
Jos esimerkiksi osa-aikainen työntekijä on työnhakijana, hän voi täyttää osan työnhakuvelvoitteestaan hakemalla myös lisätöitä omalta työnantajaltaan.
Iltalehti kertoo työnhakuvelvoitteen aiheuttaneen yrityksille hakemustulvia.
Espoon ja Kauniaisten työllisyysjohtaja Hilla-Maaria Suomi kertoo IL:n haastattelussa työllisyyspalveluiden tunnistavan ilmiön, jossa työttömät hakevat paikkoja ainoastaan hakuvelvoitteensa täyttääkseen.
– Yrityksiltä tulee viestiä, että ei uskalleta rekrytoida, kun se hakemustulva on niin valtava, Suomi sanoo.
Myös Helsingin työllisyyspalveluiden toimitusjohtaja Annukka Sorjonen kertoo Helsingin työnantajien raportoineen samanlaisista ruuhkista.
Yle kertoi työmarkkinoilla näkyvästä erikoisesta ilmiöstä jo viime syksynä:
– Vaikka avoimia työpaikkoja olisi, työnantajat eivät ilmoita niistä.
Ylen mukaan hakuvelvoitteen seurauksensa monet hakevat työpaikkoja, joista eivät oikeasti ole kiinnostuneita.
Erityisesti pienyrittäjät jättävät usein työpaikat ilmoittamatta julkisesti hakemusvyöryn pelossa. Turhaa vaivaa välttääkseen rekrytoinnit tapahtuvat yhä useammin niin sanotusti tiskin alta, omien verkostojen kautta.