Eläinlääketieteen tutkija Saara Junttila selvitti väitöskirjassaan, miten koirien kognitiiviset ominaisuudet näkyvät niiden arjessa. Tutkimus perustui yli 8 000 koiran testituloksiin.
Väitöksessä käsiteltiin muun muassa sylinteritestiä, jossa koiran on haettava herkku läpinäkyvän putken sisältä. Sen sijaan, että koira ryntäisi suoraan kohti näkemäänsä herkkua ja löisi kirsunsa muoviin, sen on maltettava kiertää putken avoimelle sivulle.
Bordercolliet loistivat sylinteritestissä. Paimennuksessa tarvittava kyky hillitä omia impulsseja näkyi suoraan testituloksissa.
Koirille annettiin myös mahdoton tehtävä. Koiralle annetaan siinä pulma, jota se ei voi ratkaista. Sellainen voi olla esimerkiksi herkkulaatikko, jota koira ei saa auki. Tutkijat seurasivat, yrittääkö koira ratkaista ongelman yksin vai kääntyykö se ihmisen puoleen.
Ne koirat, jotka pyysivät apua ihmiseltä, olivat arjessa helpommin koulutettavia ja vähemmän taipuvaisia karkailuun tai hihnassa vetämiseen. Kultaisetnoutajat tukeutuivat voimakkaasti ihmiseen, kun taas itsenäisemmät rodut jatkoivat yrittämistä yksin.
Labrodorinnoutajaan verrattuna, kultainennoutaja osoitti sylinteritestissä labradorinnoutajaa parempaa itsehillintää, ja mahdottoman tehtävän kohdalla se turvautui ihmisen apuun useammin.
Mikään ominaisuus ei välttämättä ole oikeassa kontekstissa huono. Työkoira tarvitsee usein kykyä itsenäiseen ongelmanratkaisuun, joten sille on luonnollista yrittää ratkoa asioita yksin. Lemmikkikoirassa puolestaan arvostetaan usein enemmän halua viestiä ja tukeutua ihmiseen.
Koiranomistajille kognitiotesteistä on hyötyä koirasuhteensa parantamisessa.
– He ymmärtävät paremmin, miksi koira toimii niin kuin toimii, ja osaavat ennakoida, millainen aikuinen pennusta kasvaa.
Junttila sai tutkimusaineistonsa dosentti Katriina Tiiran Smart-Dog -yritykseltä, jonka kognitiotesteissä on mukana yli 8 000 koiraa. Lisäksi noin tuhat koiranomistajaa vastasi kyselyyn, jossa kartoitettiin koirien arjen käyttäytymistä.
Lähde: Helsingin yliopisto