Ylen uusi realitysarja Manifestoijat herättää katsojissa suuria tunteita.
Sarjassa seurataan neljää nuorta naista, jotka uskovat voivansa kääntää elämänsä suunnan manifestoinnin avulla.
Parempaa tulevaisuutta tavoitellaan niin rahan kuin rakkaudenkin saralla.
Osallistujat ovat Bachelor Suomesta tuttu Vivianna Eksymä sekä Mia Aura, Linda Ekroth ja Inka Rantanen.
Lue myös: IL: Rikasta miestä jälleen etsivän Bachelor-Viviannan omat tulot julki
Sosiaalinen media on leimahtanut liekkeihin, kun katsojat tykittävät julki mielipiteitään sarjasta. Suuri osa palautteesta on negatiivista. Kritiikkiä saavat niin osallistujat kuin monen mielestä laihanlaiseksi jäänyt manifestointikin:
– Joko saa olla maksamatta yleveroa?
– Yle siis maksaa verorahoilla näille henkisesti ja älyllisesti kehitysvammaisille kumitissimanifestoijille siitä, että nämä saavat esitellä itseään ja typeryyttään ”nuorten naisten trendinä”?
– Yleishuuhaa, tätä päivää.
– Tämmöiseen paskaan ja huuhaahan näemmä riittää pättänää. Hiuspidennykset, turbohuulet ja muovitissit niin kaikkiko menee sitten täydestä? Mä en oikein jaksa uskoa, että tämmöisellä ohjelmalla olisi ollut edes kysyntää?
Lue myös: Voiko unelmat saavuttaa manifestoinnilla? Ylen uusi dokumenttisarja seuraa neljää suomalaisnaista
– Ajatusten voimalla ei saa mutta iso tissi on avuksi.
– Tällaiseen paskaan YLE rahat sitten menevät ja ajankohtaisohjelmia lakkautetaan.
– Mitähän nuo akat luulee itsestään? Rupsahtaneita lapsen tasolle jääneitä aikuisia naisia jotka haaveilee jostain paremmasta. En usko että nuo tulee ikinä olemaan tyytyväisiä tai onnellisia, puhumattakaan onnellisesta parisuhteesta tai tasapainoisesta perhe-elämästä. Havahtuvat varmaan 40 vuotiaana yksikseen jostain Kallion vuokrayksiöstä, kun ne miehet joista nuo haaveilee (eli ne järkevät ja varakkaat) ovat napanneet itselleen fiksut tytöt eikä tuollaisia pinnallisia kanoja.
– Katsoin ekan jakson ja näin elämässään eksyksissä olevia, henkisessä tyhjyydessä eläviä kuoria. Tuolla menolla tuomittuja ikuiseen tyytymättömyyteen, kun se unelma on aina askelen päässä.
– Harmi että sarjaan on otettu totaalisia tempparibimboja, ja samalla tietysti koko manifestointi leimautuu hölynpölyksi. Manifestoinnista olisi voinut tehdä paljon asiallisemmankin ohjelman, esim dokumentin, jossa pureuduttaisiin positiivisen ajattelun, optimismin, ja mielikuvaharjoittelun voimaan. Nämä nimittäin ovat asioita jotka voisivat hyödyttää myös meitä suomalaisia.
– Naisten juttuja koko manifestoinnit.
– Katsoin pari jaksoa. Sarja on perus ihmissuhdehömppää eikä siinä lopulta ole manifestointia kovinkaan paljon.
– Täyttä sontaa. Me Yle-veron maksajatko tää sonta kustannetaan?
– Kai te kaikki ymmärrätte, että tämän ohjelman koko tarkoitus on – kuten lähes kaikessa ”tosi-tv:ssä” – tuottaa katsojalle ylemmyyden tunnetta, kun pääsee tirkistelemään vajaaälyisiä tai sellaisina esitettyjä? En ole katsonut sekuntiakaan, enkä aio.
– Hienoa että verorahoilla saadaan tällaistakin paskaa aikaiseksi.
– Nolottaa näiden puolesta. Jäi kuva että koulutustaso on nolla koko joukolla. Tämä Vivianna Eksymä ja Linda Ekroth vaikuttivat minusta pahimmilta. Some kiinni ja kouluun sekä kirjoja lukemaan.
– Voi hyvänen aika tuo kämppien ”level-uppaaminen” ja manifestointi Espanjassa. Vaihtelevat VUOKRA-ASUNNOSTA toiseen! Repesin.
Lue myös: Povipommi Katie Price julkaisi kuvan malliuransa alkuajoilta – fanit eivät ole tunnistaa naista
– Oon asunut Espanjassa useaan otteeseen perheen kanssa puolison työn takia, ja voin sanoa, nuo pari bimboa ovat unelma-asiakas vuokra-asuntojen välittäjille! Juuri tuollaisilla ne tienaa. Pääsee rahastamaan samat asiakkaat useaan kertaan sesongin aikana kun vaihtelevat kämppiä.
– Mun korvaan manifestoinnissa on iljettävää itsekkyyttä. Jatkuvaa itselle vaatimista ja sen pitämistä saavutuksena, mitä on onnistunut vaatimaan. Eikä mikään riitä, on saatava lisää, kohti nextiä leveliä vaan. Joku sen sanoikin, vaikuttaa demoniselta. Varsinkin manifestoijan psyykelle.
– Sitten nämä pumpulipäät uupuu unelmakartan askartelussa ja käsi ojossa ittensä kuvaamisessa. Harhaa. Lääkkeet.
– Minkä ihmeen takia tuo Inka Rantanen puhuu piipittäen, sössöttäen ja kimittäen. Kamalaa kuunneltavaa. Mitä jos manifestoit itsellesi puheterapeutin.
– Katsoin ekan jakson, kun mua nuorena kiinnosti manifestionti. Miksi sitä Viviannaa näytettiin kaikkein eniten, kun se ei tehnyt muuta kuin valittanut jostain rakkauselämästään? Tuntui, että niillä muilla oli edes jotain sanomista siitä manifestoinnista. Lisäksi nauratti, että kaikki ne naiset oli ihan yhdestä kynästä. Jotain epämääräisiä someinfuenssereita ja kaikilla sama tyyli.
– Sen Lindan lanseerauspardien vieraatkin oli kaikki samasta muotista. Koko sarjassa taisi vilahtaa yksi mies. Mua ärsyttää, kun kaikki naisten jutut leimataan tyhmäksi ja hömpäksi, mutta tätä katsoessani pohdin, että ei tää sarja ainakaan auta sitä kuvaa muuttamaan.
– En kyllä kadehdi naisia joiden tärkein tavoite on löytää rikas mies elättämään. On tuollaisille varmasti ottajia mutta millaisia ne miehet oikeasti ovat. Jotain samanlaisia tyhjäntoimittajia, wannabe businesstyyppejä, pelimiehiä… Hyh. Tai sitten täytyy tyytyä johonkin vanhaan äijään jolla ihan ok toimeentulo.
– Mitä ne naiset tuo suhteeseen muuta kuin pakkeloidun naaman ja hyvän kropan? Yhdellä kämppä siivoton kuin teini-ikäisen huone ja kokkaa tortillapitsaa kun lähikebula oli kiinni. Sanoo tuovansa huolenpitoa ja feminiinistä energiaa. Siis seksiäkö? Entäs kun ulkonäkö rapistuu?
Vaikka iso osa palautteesta on kriittistä, kelluu kuratulvan seassa jokunen puolustavakin kommentti. Osa pitää sarjan ideasta, ja jotkut kertovat harrastavansa manifestointia itsekin:
– Tottakai manifestointi toimii. Olen käyttäny jo sitä pari vuotta. tervetuloa katsomaan mun aarteita
– Tää on niin ihana sarja, bingetin heti ne 6 jaksoa mitä pystyi katsoa!
– Ensin reaktioni oli samalla lailla väheksyvä kuin monilla tässä ketjussa. Vähän tarkemmin katsottuna kuitenkin tajusin, että noilla naisilla oli ollut elämässä vaikeaa ja he olivat löytäneet manifestoinnista tavan jaksaa vaikeuksien yli ja jatkaa yrittämistä. Sehän on hieno asia!
– Kyllä täällä moni voisi opetella manifestoimaan, kyse ei suinkaan ole siitä, että heitetään elämä universumin armoille, vaan toitotetaan itselle omaa päämäärää ja mennään askel kerrallaan sitä kohti. Saadaan itse itsensä uskomaan, että pystyy vaikka epäilyttää.