Ihmisten synnyinseutu sanelee pitkälti sen, minkälaisella ruoalla he itseään tulevat ravitsemaan ja minkälaiseksi heidän suhteensa ravintoa kohtaan muodostuu. Esimerkiksi japanilaisten ja kiinalaisten ruokavalio poikkeaa paljon amerikkalaisten ruokaympyrästä. Vaikka erikansojen ruokavalioiden välillä onkin paljon merkittäviä eroja, on selvää, ettei ole olemassakaan yhtä oikeaa tapaa syödä.
Jokaisen kansan ruokavaliossa on omat hyvät ja huonot puolensa. Tiukan japanilaistyylisen ateriarytmin seuraaminen tai ranskalaisen elämäntyylin noudattaminen ei välttämättä ole olennaista terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Huomattavasti helpompaa on osata löytää eri maiden ruokavalioista ne hyvät puolet, joista jokainen voi ottaa vaikutteita omaan dieettiinsä.
Jos tahdot syödä terveellisesti, voit ottaa mallia muun muassa seuraavista maista:
Japani
Japanilaisten ruokavalio on yksi maailman terveellisimmistä. Saarivaltion kansalaiset syövät runsaasti kalaa, joka sisältää paljon terveellisiä Omega-3-rasvoja. Nämä rasvahapot vähentävät muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin sairauksien riskiä.
Japanilaiset käyttävät myös paljon vihanneksia ja soijatuotteita, jotka vähentävät rintasyöpäriskiä. Japanilaiset syövät myös merilevää, joka kuulostaa meistä suomalaisista ehkä hieman oudolta. Merilevää käytetään esimerkiksi sushin valmistuksessa ja se sisältää paljon hyviä mineraaleja.
Välimeren maat
Välimeren ruokavalio perustuu pitkälti merenelävien, kasvisten, hedelmien ja täysjyväviljojen runsaaseen käyttöön. Myöskään oliiviöljyä ei ruoan laitossa säästellä. Välimeren ruokavalion tiedetään vähentävän sydänsairauksiin ja diabetekseen sairastumisen riskiä.
Punaista lihaa ja juustoja käytetään Välimeren maissa kohtuudella.
Islanti
Islantilaiset syövät paljon paikallista, tuoretta ruokaa. Islantilaisessa keittiössä käytetään runsaasti merenantimia ja lampaan lihaa. Varsinkin runsas kalan käyttö takaa, että monien islantilaisten riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin tai dementiaan on pienempi kuin ihmisillä, jotka eivät sisällyttä kalaa ruokavalioonsa.
Laadukaat maitotuotteet, kuten jugurtti, kuuluvat myös islantilaisten ruokavalioon. Jugurtin terveysvaikutteiset bakteerit tekevät hyvää ruoansulatuselimistölle.
Etiopia
Etiopialaisessa keittiössä käytetään paljon erilaisia viljoja, jotka sisältävät paljon terveellisiä ravintoaineita. Esimerkiksi gluteeniton teff-vilja, jota etiopialaiset käyttävät paljon ruoanlaitossa, sisältää paljon kuitua, rautaa, proteiinia ja kalsiumia.
Etiopialaiset käyttävät ruoanlaitossaan myös paljon linssejä, jotka sisältävät hyvin kuituja ja proteiinia.
Kiina
Kiinalaiset juovat paljon vihreää teetä, joka parantaa ruoansulatusta ja aineenvaihduntaa.
Kiinalaiset käyttävät syödessään syömäpuikkoja, jolloin syöminen tapahtuu hitaammin. Siten ruoan pureskeluun jää enemmän aikaa. Kiinalaiset ovatkin mestareita hillitsemään syömänsä ruoan määrää – kukaan ei pysty hotkimaan ruokaa suuhunsa syömäpuikoilla.
Ranska
Ranskalaiset juovat ruoan kanssa kohtuullisesti punaviiniä, joka sisältää paljon hyviä antioksidantteja. Voit lukea lisää punaviinin hyödyistä muun muassa täältä.
Ranskalaiset ihmiset panostavat ruoan määrän sijaan ruoan laatuun. Ihmiset nauttivat aterioistaan ja pysähtyvät ruoan ääreen pitkiksikin ajoiksi. Ruokaa arvostetaan ja perheet kokoontuvat usein pöydän ääreen yhtä aikaa syömään.
Intia
Intialaisessa keittiössä käytetään paljon mausteita, jotka eivät ainoastaan tuo ruokaan makua: mausteilla on myös paljon terveyshyötyjä. Esimerkiksi inkivääri tekee hyvää vatsalle ja ruoansulatukselle.
Lisäksi perinteinen jugurttipohjainen intialainen juoma, Lassi, on oiva vatsalääke. Jugurtin sisältämät vatsaystävälliset bakteerit parantavat vatsan toimintaa ja hellivät suolistoa.
Lue myös: Suomalaisen syömiskulttuurin pahimmat mokat: hotkiminen, napostelu ja epäsäännöllinen ruokarytmi