Kuva: Shutterstock
Tutkimus: Yli puolet hyväksyisi hoitoa lääkäriltä tai hoitajalta, joka vasta opettelee suomea tai ruotsia
Suomessa suhtaudutaan avoimesti monikielisyyteen.
Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin teettämä E2-tutkimus selvitti suomalaisten identiteettiä, kieliasenteita ja suhtautumista monikielisyyteen.
Tulosten mukaan 56 prosenttia suomalaisista on valmis vastaanottamaan hoitoa lääkäriltä tai hoitajalta, joka ei vielä puhu suomea tai ruotsia sujuvasti. Ruotsinkieliset suhtautuvat asiaan keskimääräistä myönteisemmin. Puolestaan 75 prosenttia ei hyväksyisi viranomaispalveluita muulla kuin äidinkielellään.
Suomen kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersonin mukaan Suomi tarvitsee heniköstöä useilla eri aloilla.
- Kansainvälisten rekrytointien kannalta on hyvä uutinen, että hoitajien ja lääkärien kehittyvään kielitaitoon suhtaudutaan myönteisesti. Vaikka äidinkieli on keskeinen osa suomalaisten identiteettiä, suhtaudumme avoimesti monikielisyyteen, Pettersson sanoo.
Enemmistö suomalaisista toivoo, että maahanmuuttajat opiskelevat suomea tai ruotsia, ja 68 prosenttia on valmis auttamaan kielenoppimisessa. Äidinkielensä ruotsia puhuvat ovat valmiita tukemaan suomenkielisiä, ja suomenkieliset ruotsinkielisiä oppimisessa.
Suomalaisuus korostuu identiteetissä: 87 prosentille se on tärkeä osa itseään. Myös pohjoismaalaisuus, eurooppalaisuus ja äidinkieli koetaan merkittäviksi. Kaksi kolmesta puhuu kuitenkin mielellään vierasta kieltä, vaikka taito ei olisikaan täydellinen.
Lähes 90 prosenttia arvostaa murteita, mutta 70 prosenttia pitää yleiskielen osaamista sivistyksen merkkinä ja toivoo sen käyttöä virallisissa yhteyksissä. Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaa myös vahvistaa saamen kielen asemaa.
Lue myös: Kelan lääkärinlausuntoihin on tulossa uudistus ensi vuonna
Lue myös: Tekoäly keksi uusia antibiootteja: "Auttaa taistelussa superbakteereja vastaan"
Lähde: E2 tukimus
