Yli puolet varhaiskasvatuksen asiakkaina olevista perheistä ei enää maksa palvelusta asiakasmaksua, kertoo Suomen Kuntaliitto tiedotteessaan.
Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan tilanne johtuu viime vuosien asiakasmaksulain muutoksista sekä tulorajojen korotuksista.
Kuntien omat asiakasmaksukäytännöt ovat Kuntaliiton mukaan pysyneet lähes ennallaan.
Erot maakuntien välillä ovat kuitenkin tiedotteen mukaan suuria.
Etelä-Savossa peräti 67,3 prosenttia asiakkaista ei maksa asiakasmaksua, kun taas Uudellamaalla osuus oli 47,4 prosenttia.
Opetushallituksen Vipunen-tietopalvelun mukaan asiakasmaksua ei vuonna 2025 peritty 54 prosentilta varhaiskasvatuksen asiakkaista.
Vuonna 2022 maksua maksamattomien osuus oli noin 39 prosenttia.
– Yli puolet varhaiskasvatuksen asiakkaista saa palvelun jo ilman asiakasmaksua tulojensa perusteella. Se kertoo siitä, kuinka merkittävästi asiakasmaksulain muutokset ja tulorajojen korotukset ovat muuttaneet varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen kokonaisuutta viime vuosina. Samalla kuntien omissa asiakasmaksukäytännöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen selvitykseen verrattuna, sanoo Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen tiedotteessa.
Kuntaliitto kertoo, että asiakasmaksujen muutokset näkyvät siinä, kuinka varhaiskasvatuspalveluja käytetään. Tiedotteen mukaan perheet varaavat aikaisempaa useammin lapselleen kokoaikaisen varhaiskasvatuspaikan, ja poissaoloista tai palvelun tarkemmasta päivittäisestä käytöstä ilmoitetaan aiempaa epäsäännöllisemmin.
Alle 3-vuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on myös lisääntynyt.
Lue myös: Poliisi valvoo nyt koulujen lähialueita – ja koulujen pihojakin
– Kun asiakasmaksu ei enää ohjaa palvelun käyttöä samalla tavalla kuin aiemmin, myös kuntien toimintaympäristö muuttuu. Päiväkotien henkilöstö mitoitetaan lasten ennakoidun läsnäolon perusteella, joten palvelun käytön ennakoitavuus on kunnille entistä tärkeämpää. Samalla on syytä arvioida, millaisia vaikutuksia tulorajojen korotuksilla on ollut perheiden palvelun käyttöön, Lahtinen kertoo.
Muutosten kerrotaan näkyvän myös yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Kunnat ovat joutuneet arvioimaan esimerkiksi palvelusetelien arvoa ja yksityisen hoidon tuen kuntalisiä, jotta perheiden omavastuut pysyisivät kohtuullisina.
– Suomalainen varhaiskasvatus on kansainvälisestikin arvostettu palvelu. Nyt on oikea aika arvioida, miten maksujärjestelmä tukee sen tärkeintä tavoitetta: sitä, että mahdollisimman moni lapsi osallistuu säännöllisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja saa siitä parhaat mahdolliset eväät kasvuun ja oppimiseen. Samalla meidän on yhdessä pohdittava, miten kannustamme perheitä säännölliseen osallistumiseen, miten palvelun käyttöä voidaan ennakoida nykyistä paremmin ja millainen maksujärjestelmä tukee parhaiten sekä perheitä että kuntia tulevaisuudessa, Lahtinen summaa.