Suomen Kuntaliiton tiedotteessa kerrotaan, että kuutoskaupungit kehittävät rasisminvastaista työtään muun muassa ottamalla oppia toisiltaan.
Tiedotteen mukaan Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin.
Lue myös: Televisiomainos suututti katsojat – syytetty räikeästä rasismista, katso
Ensimmäistä kertaa koottu selvitys tuo näkyviin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa.
Tiedotteen mukaan tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon.
– Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Kysely toteutettiin lokakuussa 2025 osana kuutoskaupunkien verkostohanketta yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Siihen vastasi 38 kaupunkien työntekijää, joilla oli hyvä tuntemus oman organisaationsa rasisminvastaisesta työstä.
Selvityksessä nousevat esiin muun muassa konkreettiset toimintamallit, kuten Tampereen kesällä käynnistyvä ilmoituskanava rasismista ilmoittamiseen sekä Oulun rasisminvastainen tukipiste rasismia kokeneille.
Kaupungeissa rasisminvastainen työ on sisällytetty esimerkiksi kaupunkistrategioihin sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin. Arjen palveluissa rasisminvastainen työ näkyy esimerkiksi nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluissa.
Lue myös: Poliisi ilmoitti lapsen katoamisesta – some sekosi ja poliisin oli puututtava
Työtä tehdään näkyväksi tapahtumissa ja teemaviikoilla, kuten rasisminvastaisella viikolla, Pride-viikolla sekä koulujen ja nuorisotyön teemapäivissä.
Kaupungeissa järjestetään esimerkiksi dialogitilaisuuksia, kyselyitä ja työpajoja, joissa asukkaat voivat kertoa kokemuksistaan ja tuoda esiin näkemyksiään palvelujen kehittämisestä.
Lisäksi kaupungeissa on käytössä ohjeistuksia ja ilmoituskanavia rasismiin ja muuhun syrjintään puuttumiseksi. Joissakin organisaatioissa hyödynnetään esimerkiksi anonyymiä rekrytointia, jossa hakijan nimi ja tausta eivät vaikuta alkuvaiheen rekrytointipäätöksiin.
Vastauksissa nousi esiin myös kehittämiskohteita. Vastaajien mukaan rasisminvastaisen työn tavoitteita, ohjeistuksia ja seurantamittareita tulisi selkeyttää. Myös johdon näkyvää sitoutumista pidettiin tärkeänä työn edistämiseksi.
Lisäksi rasismin ja muun syrjinnän tunnistamista ja käsittelyä halutaan vahvistaa osana arjen työtä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kaupunkien henkilöstön osaamisen kehittämistä, puuttumiskynnyksen madaltamista ja yhteisten toimintamallien vahvistamista.
Palvelujen yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta halutaan parantaa muun muassa lisäämällä selkokielisiä ja monikielisiä materiaaleja, kehittämällä tulkkauspalveluja sekä vahvistamalla asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia.
– Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää jatkuvaa oppimista, seurantaa ja yhteistyötä. Kaupungeilla on tässä tärkeä rooli, mutta pysyvä muutos syntyy vain pitkäjänteisellä työllä ja eri toimijoiden yhteistyöllä, kertoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.