Maahanmuuttovirasto tiedottaa maahanmuuton Suomeen olevan laskussa. Tulos perustuu vuoden 2025 tilastoihin.
Vähentyneet ovat niin työntekijöiden, opiskelijoiden kuin kansainvälisen suojelunkin hakemusten määrät.
Perheenjäsenten osalta hakemusmäärissä on ollut puolestaan pientä kasvua.
Maahanmuuttovirastoon tuli kaiken kaikkiaan 180 521 hakemusta vuonna 2025, ja virasto teki yhteensä 177 890 päätöstä. Myönteisten päätösten määrä oli viime vuonna laskussa vuoteen 2024 verrattuna.
Vuonna 2025 tehdyistä päätöksistä 80 prosenttia oli myönteisiä ja 9 prosenttia kielteisiä. Muut päätökset koskivat esimerkiksi asian raukeamista tai hakemuksen tutkimatta jättämistä.
Virasto teki oleskelulupapäätöksiä 109 694, turvapaikkapäätöksiä 5 280 ja tilapäisen suojelun päätöksiä 10 898 kappaletta.
Lue myös: Suomalaistytön hirveä kohtalo paljastui Thaimaassa
Jatkolupia puolestaan haettiin 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Jatkolupahakemuksia jätettiin 50 852 (2024: 55 766) ja niitä myönnettiin yhteensä 44 071 (2024: 50 631). Jatkolupia haettiin ja myönnettiin eniten perhesiteen perusteella.
Viraston mukaan sen toiminnan keskiössä on ollut viime vuonna sujuvan ja hallitun maahanmuuton varmistaminen.
Vuosi 2026 tuo mukanaan suuria muutoksia, kun Euroopan unionin uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta (pakti) aletaan soveltamaan kesäkuussa. Samaan aikaan viraston tulee tehdä monia muitakin merkittäviä muutoksia, kuten kansalaisuuskokeen käyttöönotto, niukkenevilla resursseilla.
Työperäinen maahanmuutto oli vuonna 2025 melko tasaista, mutta hakemusten kokonaismäärä laski vuoteen 2024 verrattuna 25 prosenttia. Kaiken kaikkiaan ensimmäisiä työperäisiä hakemuksia jätettiin 11 324 vuonna 2025.
– Työperäisen maahanmuuton vähentyminen johtuu ensisijaisesti Suomen talouden viime vuosien heikosta kehityksestä. Yritysten ja organisaatioiden epävarmat tulevaisuudennäkymät sekä korkea työttömyys ovat vähentäneet ulkomaisen työvoiman kysyntää, Maahanmuuttoviraston tietopalveluiden johtaja Johannes Hirvelä kertoo.
Vuoden 2025 aikana suurimmat hakijakansalaisuudet työperusteisissa oleskeluluvissa olivat Intia, Filippiinit, Kiina, Vietnam ja Thaimaa. Yleisin työperusteinen oleskelulupa on työntekijän oleskelulupa, joita haettiin vuonna 2025 yhteensä 5 609.
Lue myös: Maahanmuuttoon tulossa vuoden alusta rajuja tiukennuksia
Erityisasiantuntijoiden (ml. sininen kortti) hakijamäärä pysyi vuoden 2024 tasolla. Yhteensä ensimmäisiä oleskelulupia haettiin 1 150. Intian kansalaiset olivat myös vuonna 2025 suurin hakijakansalaisuus.
Myönteisiä päätöksiä ensimmäisiin työperusteisiin oleskelulupiin tehtiin yhteensä 8 384 (2024: 11 103). Kielteisiä päätöksiä tehtiin puolestaan 3 150 (2024: 3 494).
Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin vuonna 2025 yhteensä 13 565, mikä oli 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on ollut selvässä kasvussa vuodesta 2022 lähtien ja kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun vuoden 2025 aikana.
Aiemman kasvun taustalla on ollut muun muassa vuonna 2022 tehdyt muutokset opiskelija- ja tutkijalakiin. Vaikka hakemusmäärän kasvu nyt taittui, hakemuksia jätettiin edelleen poikkeuksellisen paljon.
Suomeen haetaan tällä hetkellä opiskelemaan erityisesti Bangladeshista, Nepalista, Sri Lankasta, Intiasta ja Pakistanista. Opiskelijoille myönnettiin viime vuonna yhteensä 10 486 ensimmäistä oleskelulupaa (2024: 12 192). Kielteisten päätösten osuus oli 9 prosenttia.
Valmistumisen jälkeen opiskelija voi hakea Suomessa tutkinnon suorittaneen oleskelulupaa, jos hänellä on työpaikka tai hän toimii yrittäjänä.
Lue myös: Koiranulkoiluttajalle raivostuminen koitui kalliiksi suomalaisnaiselle Floridassa – karkotus uhkaa
Lue myös: Vastaanottokeskusten sulkeminen etenee – tavoitteena noin 21 miljoonan euron säästöt
Vuonna 2025 perheenjäsenet jättivät ennätykselliset 23 831 ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia (2024: 23 701). Hakemusmäärä pysyi melkein samana edeltävään vuoteen nähden. Oleskelulupia perhesiteen perusteella hakivat eniten Sri Lankan, Filippiinien, Intian, Bangladeshin ja Nepalin kansalaiset.
Perheenjäsenten oleskelulupahakemusten määrä on ollut kasvussa vuodesta 2021 lähtien.
Ensimmäisiin perhesidehakemuksiin tehtiin vuonna 2025 yhteensä 22 324 päätöstä, joista 89 prosenttia oli myönteisiä.
Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin 15 prosenttia vähemmän vuonna 2025 kuin vuonna 2024. Myös uusintahakemusten määrä väheni 8 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna.
Yhteensä ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin 2 047 ja uusintahakemuksia 497. Eniten turvapaikkahakemuksia (sis. uusintahakemukset) jättivät Afganistanin, Irakin, Somalian, Venäjän ja Turkin kansalaiset.
Myönteisiä päätöksiä turvapaikkahakemuksiin tehtiin 2 284 (2024: 1 581).
Lue myös: Suomen väkiluku jatkoi kasvamistaan maahanmuuton ansiosta – syntyvyys edelleen matalaa
Lue myös: Lähes 12 000 ukrainalaista on hakenut tänä vuonna tilapäistä suojelua Suomesta
Vuoden 2025 aikana Suomessa jätettiin yhteensä 12 018 tilapäisen suojelun hakemusta (2024: 12 617). Suomeen saapuvat ukrainalaiset muodostavat edelleen merkittävän osan maahanmuutosta Suomeen.
Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneille. Tilapäistä suojelua myönnetään rajatulle kohderyhmälle, eikä siihen sovelleta yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta kuten turvapaikanhakijoihin.
Myönteisiä päätöksiä tilapäisen suojelun hakemuksiin tehtiin 10 521 vuonna 2025 (2024: 12 210). Tilapäinen suojelu jatkuu 4.3.2027 asti.
Käännyttämiseen johtaneita maastapoistamispäätöksiä tehtiin viime vuonna yhteensä 3 128 (2024: 2 884). Karkottamiseen johtaneita maastapoistamispäätöksiä virasto teki viime vuonna 2 774 (2024: 1 965), mikä on 41 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Eniten maastapoistamispäätöksiä tehtiin vuonna 2025 Venäjän, Irakin ja Turkin kansalaisille.
Maastapoistamismenettelynä on karkottaminen, jos asiakas on oleskellut Suomessa oleskeluluvalla. Ilman oleskelulupaa maassa oleskelevan maastapoistamismenettelynä on käännyttäminen. Suurin osa Maahanmuuttoviraston karkottamis- ja käännyttämispäätöksistä tehdään kielteisen oleskelulupa-, turvapaikka- tai luvan peruuttamispäätöksen yhteydessä, kun luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty.