Kuva: Rockstar Games
Graafista täydellisyyttä - Tarkastelussa: Red Dead Redemption 2 (PC)
Konsoleilla jo vuoden päivät julki ollut Rockstarin Red Dead Redemption 2 saapui vihdoin marraskuussa PC:lle. Teknisesti vaativa peli on taattua viihdettä alusta loppuun.
Vuoden 2018 marraskuun lopulla julkaistu Red Dead Redemption 2 sai kriitikoilta lähes pelkästään kehuja ja pokasi vuoden peli palkintoja kautta linjan. Myös meidän toimituksemme antoi mestariteoksen Playstation 4 -versiolle lähes pelkästään kehuja (Täydellinen lännenpeli). Noin vuosi julkaisun jälkeen peli on vihdoin kääntynyt PC:lle ja lopputulos hivelee paitsi silmiä niin myös sielua, mutta samaan aikaan pelin PC-versio sisältää myös kaikki konsoliversion heikkoudet.
Lokakuussa julkaistu käännös laukaisi itsensä liikenteeseen varsin tahmeasti. Käännöksessä oli julkaisuaikaan runsaasti bugimuotoisia ongelmia, lähtien käynnistymisen estävistä kaatumisista pelin ruudunpäivityksen takkuamiseen, jopa reippaasti suositukset täyttävällä raudalla. Onneksi Rockstarin koodaripoppoo oli nopea liikkeissään ja näistä pelaamisen estävistä bugeista päästiin nopeasti eroon päivitysten myötä.
Nykyisellään RDR2:n PC-versio rullaa jopa korkeammilla grafiikka-asetuksilla jo varsin mallikkaasti tasaisella yli 60fps nopeudella. Ainakin omalla raudallani (i5-8600K, RTX 2060 6GB, 16Gb 3200Mhz DDR4, Samsung 500Gb SSD). Ja voi pojat! Villin lännen viimeiset hetket eivät ole koskaan näyttäneet näin hyvältä.
(kuva: Rockstar)
Peli piirtyy PC:n ruudulle varsinkin korkeammilla asetuksilla äärimmäisen nättinä kokonaisuutena. Lumi on parasta, valaistus on parasta, tekstuurit ovat parhaita, yksityiskohdat ovat parhaita… listaa voisi jatkaa loputtomiin, sillä Red Dead Redemption 2 on oikeasti, jos ei parhaimman näköinen, niin yksi parhaimman näköisistä peleistä mitä olen koskaan nähnyt.
Kääntöpuolena silmäkarkille on se, että peli vaatii täysillä asetuksilla tasaiseen korkeaan ruudunpäivitykseen koneelta ihan pirusti jerkkua. Oma näytönohjaimeni ei riitä millään muotoa pelin pyörittämiseen täydessä graafisessa loistossaan. Niille, joiden koneessa riittää potkua, käännös sisältää runsaasti graafisia päivityksiä, jotka jättävät pelin konsoliversion taakseen pölyä nielemään.
Onneksi kuitenkin pelin graafisia ominaisuuksia pystyy muokkaamaan varsin kattavasta asetusvalikosta, joten tehottomammalla raudalla pelaaminen luonnistuu kyllä, kunhan asetuksiin vain jaksaa perehtyä. Pelissä on myös oma benchmark-moodinsa, jonka ajamalla saa osviittaa siitä, mihin suuntaan asetuksia kannattaa rukata. Omalla koneellani ja 1080p tarkkuudella peli pyörähtää pienellä asetusten säädöllä, mutta pääasiassa high-asetuksilla, tasaisella 60fps nopeudella. Toisinaan jopa sen yli.
Medium-asetuksilla päästään jo helposti 80+fps:n pintaan, eikä pelin ulkoinen anti kärsi näiden asetusten välillä juurikaan. Lueskelemieni raporttien mukaan high- ja ultra-asetusten välinen kuilu on tätäkin pienempi eikä ihmissilmä hoksaa näiden välillä valtavia eroja.
(kuva: Rockstar)
Pelillisesti Red Dead Redemption 2 ei ole muuttunut PC-käännöksen myötä miksikään, hyvässä eikä pahassa. Ruumiiden tutkiminen on yhä turhauttavan hidasta, käveleminen tönkkörealistista, villin lännen yksi-vastaan-yksi nopeuskamppailut yhtä ärsyttäviä ja hevosella ratsastaminen ainakin toisinaan aivan yhtä kivuliaan tervaista kuin aiemminkin.
Tähtääminen ja ammuskelu on toki ainakin osittain ja varsinkin ensimmäisen persoonan näkövinkkelistä helpompaa hiiri- ja näppäimistöyhdistelmällä, mutta huomasin pienen testaamisen jälkeen pitäväni enemmän pelin ohjainkontrolleista. Kyse lienee kuitenkin ainoastaan tottumuksesta – pelasinhan peliä alun perin konsolilla. Näiden taustalla rullaa kuitenkin aivan yhtä täydellinen tarinallinen kokonaisuus kuin aiemminkin.
Pelin PC-versio sisältää teknisten uudistusten lisäksi myös muutamia yksinpeliin lisättyjä uusia asioita, jotka kasvattavat pelin yksinpelikampanjan sisältöä. Rockstar on lisännyt käännökseen muutaman uuden palkkionmetsästäjätehtäviä, pari uutta jengipiilopaikkaa ja aarrekarttaa sekä useampia uusia aseita, joista osa oli käytössä ainoastaan pelin Red Dead Online -moodissa. Lisäksi pelin hevosvalikoima on saanut päivityksen samaisessa verkkopelissä, jonka ratsut rantautuvat myös yksinpelikampanjaan.
(kuva: Rockstar)
Yksi pelin PC-version myöhäisemmän julkaisun hyvistä puolista on se, että Red Dead Online on kehittynyt kattavammaksi ja laajemmaksi laitokseksi kuin vuosi sitten. Pelin konsolijulkaisun aikaan online ei ollut vielä edes käynnissä ja avautuessaan se osoittautui varsin tyngäksi ja tylsäksi kokonaisuudeksi. Nykyisellään onlineen on ympätty mukaan muun muassa palkkionmetsästäjän, kauppamiehen ja aarteenmetsästäjän roolit, sekä runsaasti PvP-kisailumuotoja. Lisäksi Rockstar julkaisee onlineen uuden Frontier Pursuit -paketin 13. joulukuuta, jonka jälkeen pelaajat pääsevät keittelemään pontikkaa ja lopulta avaamaan oman ”speakeasy”-kapakkansa. Tekemistä siis riittää paitsi pelin yksinpelikampanjassa niin myös moninpelimoodissa.
Alun käynnistysvaikeuksien jälkeen Red Dead Redemption 2 osoittaa olevansa myös PC:llä täydellisyyttä hipova peli. Sen yksinpelikampanjan tarina imaisee sisäänsä, vuodessa paremmaksi ja kattavammaksi kasatun online-moodin täydentäessä villin lännen sielunmaisemaa kaipaavien pelaajien pelillistä elämää.
Peli julkaistiin aluksi vain Rockstarin omassa käynnistimessä, mutta tätä kirjoittaessa se on tullut myyntiin myös Valven Steam-palvelussa.
Lue myös: Ei missään nimessä pikkulasten peli - Arvostelussa: Blacksad – Under the Skin (PC)
Lue myös: Odotettu jedivoimafantasia – Arvostelussa: Star Wars Jedi: Fallen Order (PC)
