Kuva: AOP / Shutterstock

Eläinaktivisti kertoo, kuinka brutaalisti tuotantoeläimiä kohdellaan - "Rakkaus on valikoivaa"

08.06.2022 19:15 - Jenni Tuusjärvi / jenni.tuusjarvi@bauermedia.fi

Lemmikkieläimiä rakastetaan, mutta tuotantoeläinten hyvinvointi jää helposti unholaan. Eläinaktivistin mukaan rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan välinpitämättömyys.

Toimittaja Teemu Potapoff haastattelee uusimmassa Pinnan alla -podcastin jaksossa eläinaktivisti Kristoa. Kristo on toiminut eläinaktivismin parissa 2000-luvun alkupuoliskolta lähtien ja ensimmäisen tuotantotilojen salakuvaamisen hän on tehnyt vuonna 2006.

Suomessa lemmikkieläimiin kulutetaan noin miljardi euroa vuosittain, ja lemmikkieläin on useissa perheissä täysivaltainen jäsen.

Samaan aikaan, kun ihmiset käyttävät enenevissä määrin rahaa ja aikaa lemmikkieläimiensä hyvinvointiin, ovat tuotantoeläimet edelleen vailla huomiota. 

- Rakkaus eläimiä kohtaan on välillä valikoivaa, Kristo toteaa. 

- Gandhin kerrotaan sanoneen, että rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan välinpitämättömyys. 

Hänen mukaansa erityisen brutaalia on tehotuotettujen broilerien kohtelu. Kriston mukaan Ros 308 ja 508 hybridilajikkeiden kohtalo on karu. Ne on jalostettu tuottamaan tehokkaasti lihaa. Ne kasvavatkin muutamassa viikossa lähes kahden kiloin painoisiksi linnuiksi, joiden valtaviksi jalostetut rintalihakset takaavat runsaasti lihaa lautaselle, mutta myös kävelyvaikeuksia kantajalleen. Pienet jalat eivät välttämättä kestä kehon painoa.

Kriston mukaan vielä vuonna 2006 broilereita kuoli Suomessa vuosittain 50 miljoonaa, nyt luku on 80 miljoonaa. Muiden tuotantoeläinten, kuten sikojen ja nautojen, teurastusmäärät ovat sen sijaan laskeneet. 

Kriston mukaan broilerintuotannossa äärimmilleen viety tehotuotanto näkyy myös siinä, miten eläimiin suhtaudutaan: broilerit nähdään massana ja laumoina, toisin kuin muut tuotantoeläinlajit. Hän kertoo, että esimerkiksi nautaeläimen arvo on muutakin kuin eläimen tuottama liha: se tuottaa lisäksi maitoa ja kasvattaja saattaa jopa kiintyä eläimeen. 

- Sille saatetaan antaa nimi, Kristo kertoo viitaten siihen, että nauta nähdään helpommin yksilönä kuin broileri.

Vaikka eläinsuojelulaki vaatii eläintä kohdeltavan yksilönä, ei tämä Kriston mukaan toteudu broilerin kohdalla, joten yksittäisen eläimen terveydentilaa on vaikea havainnoida. Hänen mukaansa nälkä on broilerin untuvikkovaiheessa yleisin kuolinsyy. Oikeutta eläimille -järjestön verkkosivujen mukaan broilerin onkin opittava kuoriutumisen jälkeen itsenäisesti syömään ja juomaan, ilman emon opastusta. Kaikki eivät opi.

Ylen MOT selvitti vuonna 2020, että jopa miljoona broileria kuolee vuosittain ennen teurastusta. Osa kuolee sairauksiin, osa joudutaan lopettamaan, osalle stressi on liikaa. Vuonna 2018 pelkästään teuraskuljetuksen aikana kuoli yli 100 000 broileria.

Vaikka Kristo kokee ruoantuotannon brutaalina ja monin paikoin ongelmallisena, hän kertoo kuitenkin tuntevansa sympatiaa tuotannon parissa työskenteleviä ihmisiä kohtaan. Hän ei usko ihmisen olevan paha. Hän kertoo tavanneensa esimerkiksi useita turkistarhaajia. Yksi oli jopa tarjonnut aktivistille töitä.

- Yksi tarhaaja jopa sanoi, että 'näytät tietävän aika paljon turkistarhauksesta, haluaisitko tulla meille töihin?', Kristo naurahtaa.

Voit kuunnella koko jakson alta sekä Podplaysta.

Lue myös: Merkkivaatteet ovat viesti jalkapallohuligaaneille - 'Niistä pystyi tunnistamaan ihmiset, jotka ovat halukkaita tappelemaan'

Lue myös: Teemu, 48, halusi aina olla lapseton, jotta "kieroutunut suku ei saa jatkoa" - nyt hän odottaa isyyttä

Lähteet: Yle, Oikeutta eläimille

Voice.fi ja Podplay ovat osa Bauer Mediaa.

Suosittelemme

Uusimmat