Kuva: Shutterstock
Hyviä uutisia työmaailmasta! Julkisilla aloilla onnistuttiin vähentämään sairauspoissaolokustannuksia
Asiantuntijoiden mukaan petrattavaa silti olisi vielä.
Noin puolessa julkisen alan organisaatioista on onnistuttu vähentämään sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia. Tästä kertoo Kevan tuore tutkimus. Edellisen vuoden 2023 tutkimuksen mukaan vain joka kolmas henkilöstöjohdon edustaja kertoi onnistuneensa tavoitteessa.
Keinot tavoitteen saavuttamiseksi on löytynyt ennakoivista toimenpiteistä, kuten esihenkilötyön ja johtamisen kehittämisestä sekä varhaisen tuen mallin hyödyntämisestä, Kevan tiedotteessa kerrotaan. Yksi selvä parannus on ollut se, että esihenkilöille resursoitiin aiempaa enemmän aikaa henkilöstöasioiden hoitamiseen.
Kehityssuunta on aiheuttanut asiantuntijoissa tyytyväisyyttä.
- Työkykyjohtamisessa on otettu edistysaskeleita, ja toimenpiteet tilanteissa, joissa työkyky on vaarantunut, ovat selkeytyneet, Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen sanoo tiedotteessa.
- Myös eri toimijoiden – esihenkilöiden, henkilöstöhallinnon, työsuojelun, työterveyshuollon – roolit ja vastuut on nykyisellään määritelty selkeästi valtaosassa organisaatioita.
Eniten edistystä tehtiin sellaisten tilanteiden johtamisessa, joissa työkyky on ollut vaarassa heikentyä. Tutkimuksen mukaan organisaatioissa on melko yhtenäisesti käytössä varhainen tuki, jolla reagoidaan työkykyyn.
Vaikka tulokset ovatkin parantuneet viime tutkimuksesta, työtä riittää yhä. Tutkimuksen mukaan lähes joka toisessa organisaatiossa sairauspoissaolojen kustannuksia ei pystytty vähentämään.
Ennakoivan toiminnan kehityksessä nähtiin eniten parannettavaa. Ennakoiva työkykyjohtaminen sekä erilaiset käytännön toimet, kuten työkierto, olivat organisaatioissa harvinaisia. Kevan mukaan tällaisia toimia tarvittaisiin enemmän erityisesti mielenterveyden tukemiseen varhaisessa vaiheessa.
- Työyhteisöjä ovat kuormittaneet viime vuosina koronapandemian lisäksi erilaiset toimintaympäristön muutokset, hallintouudistukset, säästötoimenpiteiden aiheuttamat muutosneuvottelut sekä henkilöstön ikärakenteen aiheuttamat paineet, Pekkarinen toteaa.
Kevan mukaan tilastoissa näkyy selvä piikki kunta-alan nuorten työntekijöiden sairauspoissaoloissa. Alle 30-vuotiaiden kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Sen sijaan muissa ikäryhmissä ne ovat vähentyneet.
Alle 30-vuotiaiden sairauspoissaolojen syissä korostuu ahdistuneisuushäiriöt.
Asiantuntijat jyrähtävät lisääntyvien sairauspoissaolojen seurauksista. Työyhteisön hyvinvoinnin lisäksi tällä on suuret taloudelliset vaikutukset.
- Tiukentuvassa julkisessa taloudessa on tärkeää huomioida, että henkilöstön työkyvyttömyydestä aiheutuu julkisen alan työnantajille vuosittain yli 1,5 miljardin euron välittömät kustannukset, joista suurin osa muodostuu sairauspoissaoloista, Pekkarinen sanoo.
- Siksi työkykyjohtamisen käytäntöjä pitää kehittää ja tuloksekkaita keinoja jakaa laajasti.
Kevan tutkimuksen mukaan julkisten organisaatioiden välillä on suuria eroja siinä, miten suunnitelmallisesti työntekijöiden työkykyä johdetaan. Tulokset kertovat, että ylin johto asettaa verrattain harvoin tavoitteita ja käsittelee työkyvyn tilan mittareita johtoryhmissä.
- Nyt tarvitaankin erityistä panostusta ennakoivampaan työkyvyn johtamiseen koko organisaatiossa, esihenkilöiden toiminnan tukemista sekä aktiivista tukea myös työterveyshuollolta, Pekkarinen painottaa.
Lue myös: Etlan tutkimuksesta selvisi selvästi yleisin poissaolojen alkamispäivä
Lue myös: Suomalaiset ovat tyytymättömiä terveydenhuoltoon - etenkin nämä asiat korostuvat
Lue myös: Etätyön hyödyt eivät jakaannu tasan
Lähde: Keva
