Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry pohtii tiedotteessaan etätyön vaikutuksia niin työntekijän kuin työyhteisönkin toimintaan.
Valtaosa suomalaisista työssäkäyvistä pystyy tiedotteen mukaan tekemään osan töistään etänä. Työssä olevista 61 prosenttia tekee ainakin jonkin verran etätöitä. Vähintään kerran viikossa etätyötä tekee 44 prosenttia työssäkäyvistä, mutta EVA:n mukaan pääosin työpaikalla työskentely on edelleen yleisin työnteon muoto.
Lue myös: Tutkimus osoitti etätyön piilevän varjopuolen: "Eräänlainen hybridityön paradoksi"
Lue myös: Niska jumissa? Lyhyt energiabreikki työpäivän aikana auttaa
Työntekijät toivovat eniten hybridimallia, jossa osan töistä voisi tehdä etänä ja osan työpaikalla. 43 prosenttia toivoisi pystyvänsä jakamaan töitä sekä työpaikalle että etänä tehtäväksi.
22 prosenttia vastaajista toivoisi voivansa tehdä työnsä kokonaan tai lähes kokonaan etänä.
35 prosenttia työntekijöistä tekee töitä mieluiten työpaikalla.
Mieluisimpia etätyöpäiviä ovat maanantai ja perjantai. Näin etätyö rytmittyy työviikon reunoille.
Etätyön myönteisimmät vaikutukset liittyvät vastaajien mukaan työntekijän itsenäisyyteen, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen, jaksamiseen sekä työntekoon keskittymiseen. 70 prosenttia arvioi etätyön tukevan itsenäisyyttä sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista.
Myös jaksamisen ja työrauhan kannalta vaikutukset ovat selvästi useammin myönteisiä kuin kielteisiä.
Kielteiset arviot liittyivät etenkin työyhteisön toimivuuteen. 53 prosenttia katsoo etätyön heikentävän työpaikan sosiaalisia suhteita, ja yli 43 prosenttia arvioi sen heikentävän työyhteisön yhteishenkeä sekä työilmapiiriä.
Lue myös: Saako etätyöt olon väsyneeksi ja vetämättömäksi? Kymmenen minuutin venyttely virkistää hetkessä
Myös yhteistyön ja tiimityön toimivuuteen etätyön vaikutukset nähdään huomattavasti useammin kielteisinä. Peräti 42 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä.
– Etätyön suurin jännite on siinä, että se vahvistaa yksilön kokemusta työn hallinnasta mutta samalla heikentää niitä sosiaalisia rakenteita, joille moni organisaatio pitkällä aikavälillä rakentuu, sanoo analyysin kirjoittaja, Etlan tutkimusjohtaja ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Antti Kauhanen.