Yhä harvempi tuore ylioppilas siirtyy suoraan jatko-opintoihin, vaikka valtaosa hakeekin opiskelupaikkaa heti lukion jälkeen.
POP Pankin mukaan ilmiö voi vaikuttaa pitkällä aikavälillä koko yhteiskuntaan aina työelämästä perheellistymiseen ja asuntomarkkinoihin asti.
Tuoreiden tilastojen mukaan vuonna 2024 noin 80 prosenttia uusista ylioppilaista haki jatko-opintoihin valmistumisvuonnaan. Hakeminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opinnot myös alkaisivat heti. Vain noin 34 prosenttia aloitti korkeakouluopinnot saman vuoden aikana.
Lue myös: Suonenjoen Eurojackpot-voittaja aikoo pitää salaisuuden – näin käyttää rahat
POP Pankin johtaja Timo Hulkon mukaan erityisesti ensihakijakiintiöt voivat johtaa tilanteeseen, jossa nuoret taktikoivat opiskelupaikkojen kanssa tai pitävät välivuosia yrittäessään päästä haluamalleen alalle. Hänen mukaansa tämä voi viivästyttää valmistumista, työelämään siirtymistä ja jopa oman kodin hankintaa.
Tilastojen perusteella yhä useampi hakee nykyisin pelkästään yliopistoihin. Samalla sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin hakevien määrä on vähentynyt selvästi verrattuna 2000-luvun alkuun. Myös koronavuosien jälkeen välivuosien pitäminen näyttää yleistyneen.
Lue myös: Motonetilta iloinen yllätys ekaluokkalaisille – todistusta vastaan saa hakea ilmaisen ongintapaketin
Vaikka opinnot eivät alkaisi heti, suurin osa nuorista löytää myöhemmin tiensä koulutukseen. Keskimäärin kolme vuotta ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen jo noin 74 prosenttia jatkaa opintojaan joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.
Opiskelulla on edelleen suuri merkitys työllistymisen ja tulevaisuuden kannalta. Koulutus kasvattaa osaamista ja parantaa työmarkkina-asemaa, vaikka opiskelujen aloittaminen viivästyisikin. Hulkko kuitenkin varoittaa, että nuorten elämän tärkeiden vaiheiden lykkääntyminen voi näkyä yhteiskunnassa pitkälle tulevaisuuteen.