Kuva: Linda Lipponen
Pola Ivanka takertui negatiivisiin kommentteihin ennen kuin oppi ottamaan vastuun omista tunteistaan
Suomalainen drag-artisti haluaa herätellä ihmisiä ajattelemaan.
Elävä. Vetäytyvä. Voimakastahtoinen. Heikko.
Muun muassa tätä kaikkea on Pola Ivanka, suomalainen drag-artisti. Drag ei ole osa hänen persoonaansa, toisin kuin hänen edellä mainitsemat adjektiivit. Se on työ ja tapa ilmentää itseään sekä kaikkea, mistä hän pitää eli korkokengistä, paljettipuvuista ja tekokynsistä – jalokivistä ja kaikesta kimaltavasta.
Glamouria hehkuvan artistin takaa löytyy verkkapukuinen mies, joka pitää muun muassa pyöräilystä. Puuttuvat tekoripset, meikit ja leninki lienee Mika Tepsan ja Pola Ivankan suurin ero, sillä ihmisenä hän ei muutu oman itsensä ja artistihahmonsa välillä.
Pola Ivanka on upseerin poika, joka varttui varuskunnassa Keski-Suomessa. 90-luvulla tie vei Helsinkiin. Tuolloin hän ei vielä tiennyt mitään dragista. Sattuma johdatti hänet klubille, jossa järjestettiin drag-esityksiä.
- Siinä sitten nämä kundit, jotka esiintyivät, ne kysyivät multa, että haluaisinko mä kokeilla tätä juttua, Pola Ivanka kertoo Voice.fi:lle ensikosketuksestaan taiteenlajin pariin.
Artisti kertoo ihailleensa Lea Lavenia ja Katri Helenaa jo lapsesta asti. Ensimmäinen heistä oli hänen suuri idolinsa.
- Mä tavallaan tajusin, että nämähän ikään kuin tekevät sitä, mitä mä olin lapsena tehnyt. Että ne esittää sitä hahmoa, miten mäkin olen Lea Lavenia esittänyt lapsena.
Tästä kokeilusta syntyi drag queen Pola Ivanka, joka löysi pian itsensä osana show-ryhmää.
- Me tehtiin vuonna 1995 ensimmäinen kiertue Suomessa. Suomen kesä ja Lappi oli meidän osoitteena, Pola Ivanka muistelee uransa alkuaikoja.
- Kyllä meitä vähän nauratti siellä, kun oltiin Sirkantähti-hotellissa Levillä. Kello oli neljä yöllä, kun tultiin itse ravintolasta pois. Meillä oli strassi- ja paljettipuvut päällä, niin paljetit kimalsivat auringossa keskellä yötä, kun oli yötön yö.
Työssään Pola Ivanka pukeutuu kimaltavaan leninkiin, mutta arkena hän pukeutuu esimerkiksi verkka-asuun. (kuva: Hanna Levänen)
Nyt kun uraa on takana useampi vuosikymmen, artistius ja siviiliminä ovat liuenneet enemmän yhteen. Nykyään Pola Ivanka jättää korsetin pukematta, samoin sukkahousut.
- Mun sääret ovat ihan yhtä upeat karvaisina tai kiiltävien sukkahousujen läpi, Pola Ivanka toteaa nauraen.
- Mä en myöskään nykyään aja partaani enää. Mähän sanon aina yleisöllekin, että saatte mut nykyään kaikissa karvoissani. Halusittepa tai ette, niin tässä tulee.
Pola Ivankalta on kysytty, että haluaako hän ärsyttää ihmisiä parrallaan. Ärsyttämisen sijaan kyse on ennemminkin ajatusten herättämisestä, pienesti provosoiden. Parrakas mies mekossa pistääkin monet miettimään, että mikä hän oikein on. Mies vai nainen? Mies meikeillä? Vai jotain siltä väliltä?
- En mä ajattele, että kun mä vedän paljettipuvun päälle, että se ois välttämättä niin dragia, vaan se on paljettipuku, jonka minä nyt miehenä puen. Mä kuitenkin määrittelen itse itseni cis-mieheksi, niin mä oon cis-mies, joka käyttää pitkiä paljettipukuja, Pola Ivanka toteaa.
Viihteen lisäksi Pola Ivankassa ilmentyy taide ja politiikka. Artistin mielestä ne ovat hyviä määritelmiä dragille ja viimeistään lavalla ne yhdistyvät. Esimerkiksi hän kertoo kappaleen nimeltä Kaiken mä annan. Sitä esittäessään Pola Ivanka kirjaimellisesti antaa kaikkensa.
- Kyllä siinä on muunkinlainen säväytys kuin se, että tää oli viihteellinen, kiva pläjäys teille. Että mä olen tässä antanut kaikkeni, Pola Ivanka kertoo.
- Siinä on myös sellainen tietynlainen statement ja kannanotto siihen, että minä en pienennä itseäni kenenkään vuoksi. Mä olen sellainen kuin mä olen, ja mä loistan kirkkaimmin.
Jokaisen tulee kantaa vastuu omista tunteistaan
Julkinen ammatti tuo mukanaan myös lieveilmiöitä, kuten arvostelua ja negatiivista kommentointia. Ennen Pola Ivanka tarttui negatiivisuuteen, jääden siihen ikään kuin jumiin. Artisti muistaa elävän esimerkin yhä parinkymmenen vuoden takaa. Erääseen radio-ohjelmaan haastateltiin ihmisiä Pola Ivankan esityksen yleisöstä.
- Sieltä tuli yhdeltä ihmiseltä kommentti, että oli oikein hieno show, loistava esiintyjä ja upea juttu, mutta hän oli vähän tukevampi ja pulleampi kuin nämä drag esiintyjät yleensä ovat. Tää oli sellainen asia, joka jäi heti kaikumaan mun korvissa, artisti kertoo.
- Se on hyvä esimerkki siitä, että mä tarrauduin siihen. Mä en muistanut mitään muuta kuin sen pullea tai lihavampi tai jotain muuta. Mä jäin kiinni siihen ja jynttäsin vaan mielessäni sitä asiaa.
Tästä pois oppiminen on vaatinut paljon.
- Mä olen joutunut ja saanut käydä läpi mun omaan elämääni, mun omaan tunne-elämään liittyvät vaikeat asiat. Ne vaikeat asiat on ollut vaan yksinkertaisesti sen kaltaisia, että kun olen kasvanut siellä missä olen, enkä ole välttämättä niin turvallisessa ilmapiirissä elämääni lapsena viettänyt, niin sieltä on tietynlaiset jäljet jääneet minuun, ja mun tapaani käsitellä asioita, ihmisiä, ihmissuhteita ja elämää, Pola Ivanka paljastaa.
Käsittelemätön tunne-elämä jatkoi kasaantumistaan ajan myötä. Kun tämä kaikki lopulta käytiin läpi, alkoi uudenlainen suhtautuminen omiin tunteisiin.
- Mä oon alkanut kysymään paljon itseltäni, että mitä minussa tapahtuu, mitä mä koen ja mennyt aina sinne juurisyille. Että jos mulle joku sanoo negatiivisesti, niin mitä mä tunnen.
Pola Ivanka myöntää, että hän on monesti näissä tilanteissa tunnistanut tuntevansa vihaa, mutta ei kommentoijaa vaan itse tilannetta kohtaan. Muutos aiempaan on se, että nyt hän pystyy hyväksymään tuon tunteen. Artisti tiedostaa, että negatiiviset kommentit tuntuvat pahalta, mutta hän ei halua enää jumiutua niihin. Niiden käsitteleminen on nyt helpompaa.
- Mä kysyin tässä vähän aikaa sitten somessa just sitä, että mitä se kertoo minusta, jos mä jään siihen kiinni. Silloin mulla on jotain tehtävää mun omassa tunne-elämässä, jos mä jään aina uudestaan ja uudestaan kiinni niihin negatiivisiin kommentteihin, Pola Ivanka sanoo.
Toisin sanoen, jokaisella on vastuu omasta tunne-elämästään ja reaktioistaan.
- Ihmiset on ihmisiä, ihmiset laukoo mitä ne laukoo, ne puhuu mitä ne puhuu. Mä en voi sitä estää. Niitä voi tulla enemmän tai vähemmän. Siksi vastuu omasta elämästäni on minulla, että jäänkö mä niihin kiinni, kuinka paljon mä annan niitten vaikuttaa itseeni. Vai kykenenkö mä löytämään ratkaisun lähteä eteenpäin.
'Voisin olla esimerkki siitä, että kaikki on mahdollista'
Pola Ivanka on ohjannut nuorille erilaisia työpajoja. Niissä on käsitelty dragin, tyylin ja meikkaamisen lisäksi sisäisen minän vahvistamista. Työpajoissa artisti haluaa opettaa nuorille jotain tärkeää.
- Ole rohkeasti mitä sä haluat olla. Ei sun tarvitse olla niin kun minä, Pola Ivanka, vaan löydä se oma juttusi. Jos sä haluat värjätä tukkasi, tai sä haluut käyttää glitter korkkareita, tai sä haluut olla nahkapuvussa, tai missä tahansa, milloin vaan, niin kaikki on ok, Pola Ivanka kertoo hymyssä suin.
Nuorten kanssa työskennellessä Pola Ivanka tunteekin olevansa eniten oma itsensä, avannossa uimisen ja lavalla esiintymisen lisäksi. Työpajoissa artisti on päässyt tukemaan nuoria, ja ennen kaikkea rohkaisemaan heitä.
- Kun he antavat mulla koskettavaa palautetta, vaikka siitä, että mun seurassa sai olla omassa kehossaan sillä tavalla kuin haluaa, niin silloin musta tuntuu yhtäkkiä taas just siltä, että hei, tämä olen minä, että tätä mä haluan tehdä, Pola Ivanka toteaa.
- Siinä on ikään kuin samasta kyse kuin siellä estradillakin ollessa, että ollaan isojen asioiden ääressä, ja kuitenkin loppujen lopuksi vain elämän ääressä.
Pola Ivanka löysi dragin pariin sattumalta ennen kuin loi siitä itselleen jo vuosikymmeniä kestäneen uran. (kuva: Linda Lipponen)
Nuorille Pola Ivanka toivoo olevansa esimerkki. Erityisesti hänen mielessään ovat sellaiset nuoret, jotka kamppailevat ahdistuksen, turvattomuuden ja näköalattomuuden kanssa.
- Mä jotenkin toivoisin, että mä voisin olla esimerkki, että asioita voi tehdä ja kaikki on mahdollista, kun ymmärtää ottaa itse vastuun omista asioista ja omasta tunne-elämästään. Elämä ei ole kuitenkaan pelkästään sellainen valintatalo, missä aina kun kysytään, että haluaisitko, niin voikin sanoa, että en tai kyllä. Joitakin asioita joutuu valintatalosta huolimatta vain tekemään, Pola Ivanka pohtii.
Artisti muistaa itse oman nuoruusaikansa, etenkin siihen kuuluneen harhailun.
- Olin välillä hyvin voimakkaasti tietoinen, että mitä mä teen, ja sitten kuitenkaan en ollut. Aika oli hyvin toinen kuin nyt.
Nuoria, jotka haluaisivat kokeilla dragia, mutta pelkäävät näkyvyyttä, Pola Ivanka neuvoo tutkimaan kaikessa rauhassa, minkälaista esiintyjyyttä tai alter egoa haluaisi kehittää. Tätä voi tehdä joko yksin taikka hyvän ystävän kanssa, esimerkiksi keräämällä kaikenlaista materiaalia. Näin Pola Ivankakin aikoinaan syntyi.
- Mä keräsin tekstejä, mitkä olivat minusta kiinnostavia. Tarkoitan teksteillä vaikka runonpätkiä, aforismeja tai mikä minusta oli kiinnostavaa, jotka voisi liittyä esiintyjyyteen tai mun taiteelliseen maailmaan. Mä keräsin biisejä, mitkä olivat ihania tai kiinnostavia, voimakkaita. Seurasin tiettyjä artisteja, näyttelijöitä ja laulajia, jotka olivat minusta kiinnostavia ja ammensin niistä.
- Sittenhän voi käydä niin, että kun löytää niitä ihania asioita, mitä haluaisi ilmaista vaikka biisien, tekstien, materiaalien, musiikin, hahmojen ja idolien kautta, niin tuleekin yhtäkkiä sellainen tarve, että mä kokoan näistä jotain. Että mä haluan näyttää näistä jotain maailmalle, artisti rohkaisee.
Koko haastattelun voit kuunnella alta tai Podplaysta. Haastattelussa Pola Ivanka kertoo muun muassa siitä, miten hän valmistautuu esityksiinsä sekä mitä tunteita tuleva esiintyminen Helsinki Priden puistojuhlassa nostaa pintaan. Hän myös kertoo mieleenpainuvimmasta muistostaan drag-urallaan.
Voice.fi ja Podplay ovat osa Bauer Mediaa.
Lue myös: 'Siinä ollaan niin sydänverellä ja täysin avoinna' - Helsinki Prideen odotetaan jälleen jättiyleisöä
Lue myös: Niko Saarinen ei halua olla esikuva vaan esimerkki: 'En ole aina ollut tyytyväinen valintoihini'
