THL kertoo Kouluterveyskyselystä, jonka mukaan taloudellisesti heikossa tilanteessa elävistä nuorista 36 prosenttia kärsii puutteista tärkeillä elämän osa-alueilla. Jos nuori elää taloudellisesti hyvässä tilanteessa, vastaava osuus oli vain seitsemän prosenttia.
Suomi sijoittuu edelleen maiden kärkeen lapsiköyhyyden vähentämisessä, mutta silti osa lapsista ja nuorista elää vaikeassa taloustilanteessa. Vuonna 2023 viisi prosenttia 8.–9.-luokkalaisista koki perheensä taloudellisen tilanteen melko tai erittäin huonoksi, ja vuoden 2025 uusin kysely vahvistaa osuuden pysyneen ennallaan.
– Köyhyys tarkoittaa monille lapsille ja nuorille myös osallistumismahdollisuuksien ja sosiaalisten suhteiden köyhyyttä, apulaisprofessori Mia Tammelin Tampereen yliopistosta sanoo.
Nuorten kokemat ongelmat taloudellisen tilanteen vuoksi ovat moninaisia, esimerkiksi fyysisen ja psyykkisen terveyden ongelmia kuten kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta, masennusta, itsetuhoista käyttäytymistä, heikkoa fyysistä terveyttä tai tyytymättömyyttä elämään.
Ainakin yhtä näistä haittavaikutuksista esiintyi vähintään 64 prosentilla niistä nuorista, jotka kokivat taloudellisen tilanteensa huonoksi. Hyväosaisissa perheissä elävillä vastaava osuus oli 28 prosenttia.
THL:n mukaan taloudelliset vaikeudet heijastuvat selvästi myös nuorten sosiaalisiin suhteisiin. He kokevat muita useammin yksinäisyyttä ja perhesyihin liittyvää kiusaamista. Heille oli myös vaikeaa puhua asioistaan vanhemmilleen, ja osa nuorista kantaa lisätaakkana säännöllistä hoivavastuuta perheenjäsenestä tai läheisestä.
Lisäksi henkisen, fyysisen ja seksuaalisen väkivallan kokemukset olivat taloudellisesti heikossa asemassa olevilla nuorilla yleisempiä.
THL sanoo, ettei sosiaaliturvan leikkauksia tulisi kohdentaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin perheisiin, sillä yhä useammat perheet kamppailevat tiukan taloustilanteen kanssa. Laitoksen arvioiden mukaan vuosien 2024–2025 leikkausten seurauksena 27 000 uutta lasta putoaa pienituloisuusrajan alapuolelle.
– Päätöksenteossa tulisi välttää etenkin kaikkein heikommassa asemassa olevien sosiaaliturvaan kohdistuvia samanaikaisia leikkauksia, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Närvi.
Närvin mukaan on samalla tärkeää varmistaa riittävät resurssit kouluille sekä lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta talousvaikeuksissa elävien perheiden lapsia ja heidän hyvinvointiaan voidaan tukea.
Lähde: THL