MN: Tiedätkö, mikä on ick-reaktio? Kumppanisi voi aiheuttaa sen tahtomattaan

Ickin voisi suomentaa esimerkiksi sanalla ”yök.”

Julkaistu:

Oletko koskaan huomannut ihmissuhteessa tuntevasi äkillistä inhotuksen tunnetta? Tunteen voi laukaista lähes mikä tahansa, ja se voi ilmetä niin pidemmässä parisuhteessa kuin alkuvaiheen tapailussakin.

Ilmiötä kuvaillaan sanalla “ick”, jonka suomenkielinen vastine voisi olla esimerkiksi “yök.”

Lue myös: Vaimo kieltäytyy suutelemasta miestään aamuisin – syynä ällöttävä tapa

Lue myös: Virtsaa pulloissa ja roskia lattialla – somekansa järkyttyi naisen sotkuisesta huoneesta

Me Naisten aihetta käsittelevässä artikkelissa parisuhteisiin erikoistunut psykologi Jaana Mäntykoski selittää ilmiön taustoja ja neuvoo, mitä sille kannattaisi tehdä.

Mäntykoski kertoo ick-reaktion olevan pohjimmiltaan inhoa. Useimmiten se aiheutuu jostakin toisen epämiellyttävästä piirteestä tai ominaisuudesta.

Mikäli huomaa vastenmielisyyden tunteita jostakin toisen pinnallisesta ominaisuudesta, Mäntykoski kehottaa miettimään, onko piirre parisuhteen kannalta merkityksellinen.

– Onko ylipäätään realismia, että löytyy ihminen, joka ei koskaan aiheuttaisi tällaista reaktiota?

Mäntykoski sanoo, ettei nykyinen ilmapiiri kehota meitä näkemään ihmissuhteita kasvuprosesseina, jotka vaativat kompromisseja ja neuvottelua. Moni hakeekin täydellistä kumppania.

Lue myös: Nainen sheivasi sääret hotellin uima-altaalla, aiheutti someraivon – "Oksettavaa!"

Lue myös: Nainen halusi ommella mahdollisimman ällöttävän puvun – teki mekon häpykarvoista!

Mikäli oma puoliso kuitenkin aiheuttaa yhtäkkiä voimakasta inhon tunnetta, Mäntykoski kannustaa käyttämään painavaa harkintaa ennen tuntemusten ääneen lausumista puolisolle. Erityistä varovaisuutta hän noudattaisi, mikäli ällötystä aiheuttaa jokin piirre toisen kehossa tai persoonassa.

– Lähtökohtaisesti ajatellaan, että parisuhteessa ei ole rakentavaa kritiikkiä. Jos sanoo jostain asiasta, se usein kuullaan kritiikkinä.

Mikäli tunne on lähtöisin jostakin toisen helpommin muutettavasta tavasta, ehdottaa Mäntykoski aiheesta puhumista vaikkapa oman esimerkin kautta, jonka yhteydessä voisi kysyä, ryhdyttäisiinkö työskentelemään asian eteen yhdessä.

Väkisin tunteesta ei Mäntykosken mukaan kannata yrittää pyrkiä eroon, vaan se kannattaa kohdata uteliain mielin.

– Voi olla hyvä kysyä itseltään, mitä se, että näen jonkin tosi inhimillisen asian liian ällöttävänä, kertoo itse asiassa minusta itsestäni?

Mäntykoski toteaa, että reaktion takaa voi joskus paljastua omaa emotionaalista keskeneräisyyttä. Esimerkiksi nuorten ihmisten kohdalla tämä on tavallista. Hän kertoo ihmisten oppivan armollisuutta niin itseään kuin muitakin kohtaan yleensä iän myötä.

Omien puutteiden hyväksyminen lisää yleensä hyväksyntää myös kumppanin kaikkia piirteitä kohtaan.