Kevät tuo mukanaan sulavat pellot, maatalouskoneet ja monille tutun hajun. Lannan levitys pelloille herättää joka vuosi keskustelua, mutta kyse ei ole sattumasta tai pelkästä perinteestä, vaan tärkeästä vaiheesta ruoantuotannossa.
Lantaa levitetään keväällä, koska silloin kasvit alkavat kasvaa ja tarvitsevat ravinteita. Lanta sisältää luonnostaan typpeä, fosforia ja kaliumia, jotka ovat kasvien kehitykselle välttämättömiä.
Kun maa on sulanut, ravinteet pääsevät tehokkaasti kasvien käyttöön juuri oikeaan aikaan.
Lue myös: Harva juo veden oikeassa lämpötilassa – näin suuri vaikutus sillä on terveyteen
Lue myös: Lähtikö wolttaaminen käsistä? Näin erikoisia asioita suomalaiset tilaavat kotiinkuljetuksella
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK muistuttaa, että lanta on arvokas resurssi, ei ongelma. Sen käyttö perustuu tarkkaan suunnitteluun, jossa huomioidaan kasvien tarpeet ja maaperän kunto. Oikein käytettynä ravinteet pysyvät pellossa ja tukevat sadon kasvua ilman turhaa kuormitusta ympäristölle.
Lannalla on myös merkittävä rooli Suomen huoltovarmuudessa. Kotimainen ravinnekierto vähentää riippuvuutta ulkomaisista lannoitteista ja fossiilisista raaka-aineista.
Suomessa syntyy vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia lantaa, ja sen sisältämät ravinteet voisivat kattaa suuren osan viljelyn tarpeista.
Lue myös: Löytyykö saunastasi tämä kiuas? Käyttö vaarallista
Lue myös: Charlize Theron paljasteli punaisella matolla – jätti paidan kotiin
Lannan käyttöä säädellään Suomessa tarkasti. Levitys on sallittua vain kasvukaudella, eikä lantaa saa levittää esimerkiksi routaiseen maahan. Näin varmistetaan, että ravinteet eivät päädy vesistöihin vaan hyödyttävät kasveja mahdollisimman tehokkaasti.
Vaikka haju voi tuntua hetkellisesti voimakkaalta, sen vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja positiivisia. Lanta parantaa maan rakennetta, lisää multavuutta ja auttaa peltoja kestämään vaihtelevia sääolosuhteita.
Keväinen tuoksu onkin merkki siitä, että uusi satokausi on alkanut.